Frank Ankersmitin historiankirjoituksen representatonalistisen teorian kriittinen tarkastelu
Kuokkanen, Matias (2018-01-31)
Frank Ankersmitin historiankirjoituksen representatonalistisen teorian kriittinen tarkastelu
Kuokkanen, Matias
(31.01.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan hollantilaisen filosofi Frank Ankersmitin (s. 1945) teoriaa historiankirjoituksen representationalismista. Sen mukaan historiankirjoituksen tuottamat historialliset tekstit tulee tulkita historiallisina representaatioina, jotka representoivat menneisyyttä. Se on antirealistinen teoria, jonka mukaan menneisyyttä koskeva tieto on niin sanottujen aspektien välittämää. Ankersmitin representationalismin mukaan tekstien muodostamat representaatiot näyttävät aspekteja menneisyydestä.
Esitän Ankersmin teorian pääteesit, joiden mukaan historiallinen representaatio on historiankirjoituksen merkityksen perusyksikkö ja historiankirjoituksessa on kyse väitteiden joukoista eikä yksittäisistä väitteistä. Tämä perustuu siihen, että hänen mukaansa historiankirjoitus on historiantutkimuksesta erillistä. Historiallinen todellisuus on representationalismin mukaan representaatioiden muodostama kokonaisuus, ja sitä on tulkittava representaatioiden näyttämien aspektien kautta. Historiankirjoituksen yksittäiset väitteet osallistuvat tällöin jonkin representaation muodostamiseen, jolloin myös niiden merkitys määräytyy tämän aspektin perusteella. Tutkin myös, millainen suhde representaatiolla ja yksittäisellä väitteellä tarkalleen on historialliseen todellisuuteen ja menneisyyteen. Lisäksi selvitän, millainen rooli historioitsijan esittämillä väitteillä on Ankersmitin representationalismissa ja miten ne toimivat representaatioiden osina.
Tarkastelen, mitä Ankersmit tarkoittaa representaation totuudella ja merkityksellä. Hän käsittelee representaatioita estetiikan viitekehyksessä ja muotoilee niin sanotun representationaalisen totuuskäsityksen, joka perustuu historiallisen todellisuuden paljastamiseen, eikä esimerkiksi korrespondenssiteoriaan. Representationaalinen merkitys taas perustuu jonkin representaation eroavuuteen muista representaatiosta. Tämän pohjalta tutkin, millä tavoin representaation sisältö ja sen tulkinta – sekä erityisesti metaforinen merkitys – vaikuttavat tähän eroavuuteen.
Havainnollistan Ankersmitin teoriaa formaalein ja käytännön historiankirjoituksen esimerkein. Kun teoria ja sen perustelut on esitetty, arvioin sen eheyttä ja toimivuutta sekä sitä, kuvaako se todella historiankirjoitusta käytännössä, kuten Ankersmit väittää. Osoitan, että Ankersmitin representationalismi ei ole sellaisenaan riittävä teoria kuvaamaan historiankirjoitusta, vaan se edellyttää väitteiden merkityksiin eli propositioiden kuvaamiin asiaintiloihin perustuvaa tulkintaa, jotta se olisi ymmärrettävä. Tällöin representationalismi ei myöskään voi olla perustava kanta. Esitän, että koska propositioihin perustuva tulkinta on itsessään riittävä kuvaamaan historiankirjoitusta niin teoriassa kuin käytännössä, representationalismin sovellusarvo on kyseenalainen. Lopuksi pohdin representationalismin sovellusalaa.
Esitän Ankersmin teorian pääteesit, joiden mukaan historiallinen representaatio on historiankirjoituksen merkityksen perusyksikkö ja historiankirjoituksessa on kyse väitteiden joukoista eikä yksittäisistä väitteistä. Tämä perustuu siihen, että hänen mukaansa historiankirjoitus on historiantutkimuksesta erillistä. Historiallinen todellisuus on representationalismin mukaan representaatioiden muodostama kokonaisuus, ja sitä on tulkittava representaatioiden näyttämien aspektien kautta. Historiankirjoituksen yksittäiset väitteet osallistuvat tällöin jonkin representaation muodostamiseen, jolloin myös niiden merkitys määräytyy tämän aspektin perusteella. Tutkin myös, millainen suhde representaatiolla ja yksittäisellä väitteellä tarkalleen on historialliseen todellisuuteen ja menneisyyteen. Lisäksi selvitän, millainen rooli historioitsijan esittämillä väitteillä on Ankersmitin representationalismissa ja miten ne toimivat representaatioiden osina.
Tarkastelen, mitä Ankersmit tarkoittaa representaation totuudella ja merkityksellä. Hän käsittelee representaatioita estetiikan viitekehyksessä ja muotoilee niin sanotun representationaalisen totuuskäsityksen, joka perustuu historiallisen todellisuuden paljastamiseen, eikä esimerkiksi korrespondenssiteoriaan. Representationaalinen merkitys taas perustuu jonkin representaation eroavuuteen muista representaatiosta. Tämän pohjalta tutkin, millä tavoin representaation sisältö ja sen tulkinta – sekä erityisesti metaforinen merkitys – vaikuttavat tähän eroavuuteen.
Havainnollistan Ankersmitin teoriaa formaalein ja käytännön historiankirjoituksen esimerkein. Kun teoria ja sen perustelut on esitetty, arvioin sen eheyttä ja toimivuutta sekä sitä, kuvaako se todella historiankirjoitusta käytännössä, kuten Ankersmit väittää. Osoitan, että Ankersmitin representationalismi ei ole sellaisenaan riittävä teoria kuvaamaan historiankirjoitusta, vaan se edellyttää väitteiden merkityksiin eli propositioiden kuvaamiin asiaintiloihin perustuvaa tulkintaa, jotta se olisi ymmärrettävä. Tällöin representationalismi ei myöskään voi olla perustava kanta. Esitän, että koska propositioihin perustuva tulkinta on itsessään riittävä kuvaamaan historiankirjoitusta niin teoriassa kuin käytännössä, representationalismin sovellusarvo on kyseenalainen. Lopuksi pohdin representationalismin sovellusalaa.