Valinta, rationaalisuus ja hyvinvointi : Pehmeän paternalismin normatiivinen perusta
Toivanen, Olli (2018-01-31)
Valinta, rationaalisuus ja hyvinvointi : Pehmeän paternalismin normatiivinen perusta
Toivanen, Olli
(31.01.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Käyttäytymistaloustieteen havainnot aiheuttavat haasteita suhteellisen pysyviin preferensseihin nojaavalle hyvinvointitaloustieteelle. Koska pehmeän paternalismin sääntelykeinot perustuvat tällaisiin preferenssien kääntymisen ilmiöihin, ei niiden hyvinvointivaikutuksia kyetä arvioimaan neoklassisen hyvinvointitaloustieteen keinoin etenkään, jos toimijoiden preferenssien oletetaan ilmenevän valintatilanteissa paljastettujen preferenssien teorian mukaisesti.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tätä käyttäytymistaloustieteen ja hyvinvointitaloustieteen välistä ristiriitaa sekä erilaisten hyvinvointiteorioiden merkitystä pehmeän paternalismin hyvinvointivaikutusten arvioimisen kannalta. Neoklassisen hyvinvointitaloustieteen ohella tuodaan esiin kyvykkyyslähestymistapa, päätöshyödyn ja koetun hyödyn teoria sekä behavioristinen hyvinvointitaloustiede mahdollisina käyttäytymistaloustieteen havainnot huomioivina lähestymistapoina. Pehmeän paternalismin normatiivista perustaa lähestytään hyvinvointinäkökulman ohella tarkastelemalla rationaalisuuden ja valinnanvapauden edistämisen merkitystä sääntelevän politiikan haluttavuuden kriteereinä.
Tutkielman aluksi esitellään odotetun hyödyn teorian, käyttäytymistaloustieteen sekä pehmeän paternalismin avainkäsitteitä. Tämän jälkeen tarkastellaan preferenssien muodostumista sekä vaihtoehtoisia hyvinvointiteorioita. Näiden pohjustavien lukujen avulla esitetään tutkielman lopuksi havaintoja pehmeän paternalismin keinojen hyvinvointivaikutuksista sekä haluttavuudesta. Pehmeällä paternalismilla todetaan olevan mahdollista edistää kohteiden hyvinvointia ainakin kyvykkyyslähestymistavan, päätöshyödyn ja koetun hyödyn teorian sekä behavioristisen hyvinvointitaloustieteen kautta arvioituna. Näistä kahteen ensimmäiseen liittyy kuitenkin merkittäviä operationalisoinnin ongelmia, jotka haittaavat niiden yleistettävyyttä hyvinvointiteorioina, kun taas viimeisessä ei kyetä määrittelemään hyvinvointia yksiselitteisesti kaikissa valintatilanteissa.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tätä käyttäytymistaloustieteen ja hyvinvointitaloustieteen välistä ristiriitaa sekä erilaisten hyvinvointiteorioiden merkitystä pehmeän paternalismin hyvinvointivaikutusten arvioimisen kannalta. Neoklassisen hyvinvointitaloustieteen ohella tuodaan esiin kyvykkyyslähestymistapa, päätöshyödyn ja koetun hyödyn teoria sekä behavioristinen hyvinvointitaloustiede mahdollisina käyttäytymistaloustieteen havainnot huomioivina lähestymistapoina. Pehmeän paternalismin normatiivista perustaa lähestytään hyvinvointinäkökulman ohella tarkastelemalla rationaalisuuden ja valinnanvapauden edistämisen merkitystä sääntelevän politiikan haluttavuuden kriteereinä.
Tutkielman aluksi esitellään odotetun hyödyn teorian, käyttäytymistaloustieteen sekä pehmeän paternalismin avainkäsitteitä. Tämän jälkeen tarkastellaan preferenssien muodostumista sekä vaihtoehtoisia hyvinvointiteorioita. Näiden pohjustavien lukujen avulla esitetään tutkielman lopuksi havaintoja pehmeän paternalismin keinojen hyvinvointivaikutuksista sekä haluttavuudesta. Pehmeällä paternalismilla todetaan olevan mahdollista edistää kohteiden hyvinvointia ainakin kyvykkyyslähestymistavan, päätöshyödyn ja koetun hyödyn teorian sekä behavioristisen hyvinvointitaloustieteen kautta arvioituna. Näistä kahteen ensimmäiseen liittyy kuitenkin merkittäviä operationalisoinnin ongelmia, jotka haittaavat niiden yleistettävyyttä hyvinvointiteorioina, kun taas viimeisessä ei kyetä määrittelemään hyvinvointia yksiselitteisesti kaikissa valintatilanteissa.