Suomen kielen fonologinen kehitys 4–5-vuotiailla arabian- ja somalinkielisillä maahanmuuttajataustaisilla lapsilla

Abstract

Monikielisten lasten kielellinen kehitys ei etene samalla tavalla kuin yksikielisten lasten (Goldstein & McLeod, 2012). Monikielisten lasten tyypillisestä kielellisestä kehityksestä on saatavilla vielä melko vähän tietoa, minkä vuoksi mahdollisen poikkeavan kehityksen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata suomen kielen fonologista kehitystä 4–5-vuotiailla arabian- ja somalinkielisillä maahanmuuttajataustaisilla lapsilla. Lisäksi tarkoituksena on kuvata fonologisessa kehityksessä esiintyviä eroja somalin- ja arabiankielisten lasten välillä. Myös lasten iän ja suomen kielelle altistumisen ajan vaikutukset lasten fonologisiin taitoihin on huomioitu.

Tutkittavat olivat tyypillisesti kehittyneitä 4–5-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia lapsia, jotka puhuivat äidinkielenään arabiaa (N=4) ja somalia (N=4). Lapsille suoritettiin testaukset kolmessa eri aikapisteessä. Jokainen testitilanne koostui leikkitilanteista, kerrontatehtävästä ja standardoiduista testeistä. Lasten spontaanipuhetta arviointiin Ingramin ja Ingramin (2001) kehittämän fonologisen keskipituuden avulla. Standardoituna testinä käytettiin Fonologiatestiä (Kunnari ym., 2012), jonka avulla arvioitiin lasten fonotaktisia ja paradigmaattisia taitoja. Fonotaktiset taidot kertovat lapsen kyvystä yhdistellä ja käyttää äänteitä tavu- ja sanatasolla, kun taas paradigmaattisilla taidoilla tarkoitetaan lapsen käyttämien äänteiden määrää eli äänneinventaarin kokoa. Tässä tutkimuksessa paradigmaattisten taitojen arviointiin käytettiin suomen kielen konsonantti-inventaarin kokoa.

Tulokset osoittivat, että kehitystä tapahtui kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Erityisesti lasten fonotaktisissa taidoissa sekä konsonantti-inventaarien koossa muutos oli tilastollisesti merkitsevää. Fonologisessa kehityksessä ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä. Sen sijaan ryhmien välillä oli havaittavissa joitakin laadullisia eroja. Merkittävimpiä laadullisia eroja oli havaittavissa lasten fonotaktisissa taidoissa; muun muassa kaksoiskonsonanttien tuotto oli haasteellista arabiankielisille lapsille, mutta somalinkieliset lapset tuottivat kaksoiskonsonantit lähes poikkeuksetta oikein. Suomen kielelle altistumisen ajalla oli suurempi vaikutus lasten fonologisiin taitoihin kuin lasten iällä.

Tutkielma antoi lisätietoa tyypillisesti kehittyvien maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen fonologisesta kehityksestä. Käytetyt menetelmät sopivat myös lasten kielellisten arviointiin kliinisessä työssä. Maahanmuuttajataustaisten lasten kielellisestä kehityksestä olisi kuitenkin tärkeää saada lisää tietoa. Jatkossa tutkimusta tulisikin tehdä suuremmalla tutkittavien joukolla tulosten yleistettävyyden mahdollistamiseksi.