Eduard Uspenskin Fedja-setä Vladimir Proppin Ihmesatuteorian valossa
Peltola, Sanna (2018-02-12)
Eduard Uspenskin Fedja-setä Vladimir Proppin Ihmesatuteorian valossa
Peltola, Sanna
(12.02.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on Vladimir Proppin ihmesadun funktio- ja henkilöteorioiden soveltuvuus Eduard Uspenskin kirjoittamiin Fedja-sedästä kertoviin satuihin. Tutkielmassani pyrin selvittämään, mitkä Vladimir Proppin ihmesadun funktioista on eroteltavissa valitsemissani Eduard Uspenskin tarinoissa ja miten tarinoiden juoni rakentuu funktioiden ympärille. Samalla analysoin tarinoiden henkilöhahmot Proppin subjektiteorian valossa ja etsin tarinoista Proppin subjekteja, joiden hänen mukaansa pitäisi olla löydettävissä kaikista saduista. Tutkielmassa käsitellään myös Eduard Uspenskia kirjailijana sekä Vladimir Proppin kehittämän funktioteorian tyyppisiä muita tarinan juonta jäsentäviä teorioita.
Tutkimuksen tutkimusmenetelmänä on narratologia. Narratologiassa eli kerronnan teoriassa ensisijaisena kiinnostuksen kohteena ovat kaunokirjallisen kerronnan yleiset ominaisuudet.
Tärkeimpiä lähdeteoksia tutkielmassani ovat Eduard Uspenskin kirjoittama Fedja-setä, jonka satuja tutkielmassani analysoin, sekä Vladimir Proppin teos Morphology of the Folktale, jossa hänen ihmesatuteoriaansa käsitellään.
Funktioiden määrä ja järjestys riippuvat kunkin sadun juonirakenteesta, mistä riippuu myös sadun hahmojen määrä ja roolitus. Hahmojen roolit taas ovat suoraan yhteydessä funktioihin. Voin tässä pro gradussani tekemäni analyysin pohjalta todeta, että Eduard Uspenskin Fedja-setä saduissa Vladimir Proppin funktio- ja henkilöteoria toteutuvat, ja satujen juonta voi analysoida näiden teorioiden pohjalta.
Funktioiden ja koko teorian ymmärtäminen satuja analysoidessa osoittautui yllättävän hankalaksi. Funktiot asettuvat kussakin sadussa omalla tavallaan ja saattavat hieman vaihtaa keskenään paikkaa, eikä kaikkia funktioita löydy kaikista saduista. Nämä asiat toki Propp on maininnutkin teoriansa yhteydessä, mutta silti satuja analysoidessa sen toteaminen oli haastavaa.
Tutkimuksen tutkimusmenetelmänä on narratologia. Narratologiassa eli kerronnan teoriassa ensisijaisena kiinnostuksen kohteena ovat kaunokirjallisen kerronnan yleiset ominaisuudet.
Tärkeimpiä lähdeteoksia tutkielmassani ovat Eduard Uspenskin kirjoittama Fedja-setä, jonka satuja tutkielmassani analysoin, sekä Vladimir Proppin teos Morphology of the Folktale, jossa hänen ihmesatuteoriaansa käsitellään.
Funktioiden määrä ja järjestys riippuvat kunkin sadun juonirakenteesta, mistä riippuu myös sadun hahmojen määrä ja roolitus. Hahmojen roolit taas ovat suoraan yhteydessä funktioihin. Voin tässä pro gradussani tekemäni analyysin pohjalta todeta, että Eduard Uspenskin Fedja-setä saduissa Vladimir Proppin funktio- ja henkilöteoria toteutuvat, ja satujen juonta voi analysoida näiden teorioiden pohjalta.
Funktioiden ja koko teorian ymmärtäminen satuja analysoidessa osoittautui yllättävän hankalaksi. Funktiot asettuvat kussakin sadussa omalla tavallaan ja saattavat hieman vaihtaa keskenään paikkaa, eikä kaikkia funktioita löydy kaikista saduista. Nämä asiat toki Propp on maininnutkin teoriansa yhteydessä, mutta silti satuja analysoidessa sen toteaminen oli haastavaa.