Suomalaisten pienpanimojen markkinointiosaaminen : Osaamisen määrittäminen ja arviointi
Ravantti, Olli (2018-02-13)
Suomalaisten pienpanimojen markkinointiosaaminen : Osaamisen määrittäminen ja arviointi
Ravantti, Olli
(13.02.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Pienpanimoteollisuus on vuonna 2017 voimakkaasti kasvava teollisuuden ala. Suomalaisten pienpanimojen lisääntymisestä ja niiden noususta kuluttajien tietoisuuteen voidaan puhua ilmiönä. Pienpanimojen jatkuva lisääntyminen johtaa kilpailun kovenemiseen markkinoilla. Yksi merkittävä kilpailutekijä pienpanimojen välillä on markkinointi ja siihen liittyvä asiantuntemus.
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli saada selville, minkälaista on suomalaisten pienpanimojen markkinointiosaaminen. Tutkimukseen haastateltiin viittä Länsi-Suomalaista pienpanimoa. Haastatteluaineistosta nostettiin esiin teemoja, joiden avulla voidaan jatkossa määrittää ja arvioida suomalaisten pienpanimojen markkinointiosaamista.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa akateeminen- ja käytännön markkinointiosaaminen. Lisäksi viitekehyksessä käsitellään markkinointiosaamisen tasoja, hankintaa ja arviointia. Teoreettinen viitekehys muodostaa tutkimuksen rungon ja tutkimustuloksia käsitellään viitekehyksen kautta.
Tutkimustulokset on jaettu kuuteen teemaan. Akateeminen markkinointiosaaminen, käytännön markkinointiosaaminen, markkinointiosaamisen tasot, markkinointiosaamisen hankkiminen, markkinointiosaamisen arviointi ja suurimmat haasteet mukailevat haastattelurunkoa.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että haastateltujen pienpanimoiden osalta osaaminen ja toimintatavat vaihtelevat suuresti. Akateeminen markkinointiosaaminen on vähäistä suomalaisten pienpanimojen keskuudessa. Tulosten perusteella osaaminen on yksilöllistä, luovaa ja kokemusperäistä käytännön markkinointiosaamista. Suomalaisilla pienpanimoilla on myös rajalliset resurssit, jotka rajoittavat osaltaan toimintaa. Keskeisin löydös tutkimuksen kannalta on se, että pienpanimot eivät juurikaan arvioi omaa markkinoinnin suoriutumistaan tai osaamistaan. Yllättävänä löydöksenä voidaan pitää sitä, että lainsäädännön vaikutus toimintaan koettiin hyvin eri tavalla pienpanimojen välillä. Tutkijan olettama oli, että lainsäädäntö nimetään yksimielisesti suurimmaksi haasteeksi osana pienpanimojen markkinointia.
Johtopäätös tutkimuksesta on, että kilpailuedun saavuttamiseksi pienpanimojen tulisi aloittaa markkinoinnin seuranta välittömästi. Mitattavissa oleva taloudellinen- ja ei taloudellinen tieto tulisi analysoida ja hyödyntää päätöksenteossa. Teorian ja tulosten perusteella kehitettiin yksinkertainen malli, jota pienpanimot voivat hyödyntää markkinoinnin tulosten ja suoriutumisen arvioinnissa. Tutkimuksen perusteella lisättiin alkuperäiseen teoreettiseen viitekehykseen kuudes osa-alue eli markkinoinnin vaikutuksen arviointi.
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli saada selville, minkälaista on suomalaisten pienpanimojen markkinointiosaaminen. Tutkimukseen haastateltiin viittä Länsi-Suomalaista pienpanimoa. Haastatteluaineistosta nostettiin esiin teemoja, joiden avulla voidaan jatkossa määrittää ja arvioida suomalaisten pienpanimojen markkinointiosaamista.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa akateeminen- ja käytännön markkinointiosaaminen. Lisäksi viitekehyksessä käsitellään markkinointiosaamisen tasoja, hankintaa ja arviointia. Teoreettinen viitekehys muodostaa tutkimuksen rungon ja tutkimustuloksia käsitellään viitekehyksen kautta.
Tutkimustulokset on jaettu kuuteen teemaan. Akateeminen markkinointiosaaminen, käytännön markkinointiosaaminen, markkinointiosaamisen tasot, markkinointiosaamisen hankkiminen, markkinointiosaamisen arviointi ja suurimmat haasteet mukailevat haastattelurunkoa.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että haastateltujen pienpanimoiden osalta osaaminen ja toimintatavat vaihtelevat suuresti. Akateeminen markkinointiosaaminen on vähäistä suomalaisten pienpanimojen keskuudessa. Tulosten perusteella osaaminen on yksilöllistä, luovaa ja kokemusperäistä käytännön markkinointiosaamista. Suomalaisilla pienpanimoilla on myös rajalliset resurssit, jotka rajoittavat osaltaan toimintaa. Keskeisin löydös tutkimuksen kannalta on se, että pienpanimot eivät juurikaan arvioi omaa markkinoinnin suoriutumistaan tai osaamistaan. Yllättävänä löydöksenä voidaan pitää sitä, että lainsäädännön vaikutus toimintaan koettiin hyvin eri tavalla pienpanimojen välillä. Tutkijan olettama oli, että lainsäädäntö nimetään yksimielisesti suurimmaksi haasteeksi osana pienpanimojen markkinointia.
Johtopäätös tutkimuksesta on, että kilpailuedun saavuttamiseksi pienpanimojen tulisi aloittaa markkinoinnin seuranta välittömästi. Mitattavissa oleva taloudellinen- ja ei taloudellinen tieto tulisi analysoida ja hyödyntää päätöksenteossa. Teorian ja tulosten perusteella kehitettiin yksinkertainen malli, jota pienpanimot voivat hyödyntää markkinoinnin tulosten ja suoriutumisen arvioinnissa. Tutkimuksen perusteella lisättiin alkuperäiseen teoreettiseen viitekehykseen kuudes osa-alue eli markkinoinnin vaikutuksen arviointi.