Obstruktiivinen uniapnea ja uniapneakojeet
Pulkkinen, Noora (2018-02-20)
Obstruktiivinen uniapnea ja uniapneakojeet
Pulkkinen, Noora
(20.02.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään unen rakenteeseen sekä unenaikaisiin hengityshäiriöihin hammaslääkärin näkökulmasta. Perehdytään myös hammaslääkärin vastaanotolla käytettyihin hoitokeinoihin. Uniapnea vaikuttaa etenkin REM-uneen, joka on tärkeä ihmisen väsymystilan säätelyssä.
Uniapnea jaetaan useaan ryhmään hengityshäiriön syyn ja oireiden perusteella. Obstruktiivinen uniapnea on yleisin ja siinä potilaalla esiintyy yli kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoksia johtuen fysiologisesta hengitysteiden tukkeutumisesta. Sentraalisessa uniapneassa hengityskatkos on keskushermostoperäinen. Sekamuotoisessa uniapneassa on piirteitä sekä obstruktiivisesta että sentraalisesta uniapneasta. Hypopneassa hengitysvirta ei täysin katkea vaan se laskee puoleen normaalista
Tässä kirjallisuuskatsauksessa käsitellään obstruktiivista uniapneaa. Obstruktiivisen uniapnean diagnoosi vaatii usein eri asiantuntijoiden, kuten keuhkolääkärien, korva-, nenä- ja kurkkutautilääkäreiden ja neurologien yhteistyötä. Oireet voivat olla hyvin laaja-alaisia päiväaikaisesta väsymyksestä kovaääniseen kuorsaukseen ja ne voidaan helposti sekoittaa muihin ongelmiin. Tämän takia diagnosoimiseen on otettu käyttöön useita eri kriteerejä.
Aikaisemmin ylipainehappihoito eli CPAP-hoito on ollut yleisin uniapnea hoidossa käytettävä muoto. Uniapnekojeet ovat yleistyneet vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Niiden hoitoteho on hyvä etenkin lievässä tai keskivaikeassa uniapneassa. Osa uniapneapotilaista pitää uniapneakojeiden käyttömukavuutta parempana kuin CPAP-kojeiden. Onkin todennäköistä, että tulevaisuudessa hammaslääkärit osallistuvat hoitoketjuun tarjoten tärkeän vaihtoehdon unen aikaisen hengityshäiriön hoidossa.
Uniapnea jaetaan useaan ryhmään hengityshäiriön syyn ja oireiden perusteella. Obstruktiivinen uniapnea on yleisin ja siinä potilaalla esiintyy yli kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoksia johtuen fysiologisesta hengitysteiden tukkeutumisesta. Sentraalisessa uniapneassa hengityskatkos on keskushermostoperäinen. Sekamuotoisessa uniapneassa on piirteitä sekä obstruktiivisesta että sentraalisesta uniapneasta. Hypopneassa hengitysvirta ei täysin katkea vaan se laskee puoleen normaalista
Tässä kirjallisuuskatsauksessa käsitellään obstruktiivista uniapneaa. Obstruktiivisen uniapnean diagnoosi vaatii usein eri asiantuntijoiden, kuten keuhkolääkärien, korva-, nenä- ja kurkkutautilääkäreiden ja neurologien yhteistyötä. Oireet voivat olla hyvin laaja-alaisia päiväaikaisesta väsymyksestä kovaääniseen kuorsaukseen ja ne voidaan helposti sekoittaa muihin ongelmiin. Tämän takia diagnosoimiseen on otettu käyttöön useita eri kriteerejä.
Aikaisemmin ylipainehappihoito eli CPAP-hoito on ollut yleisin uniapnea hoidossa käytettävä muoto. Uniapnekojeet ovat yleistyneet vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Niiden hoitoteho on hyvä etenkin lievässä tai keskivaikeassa uniapneassa. Osa uniapneapotilaista pitää uniapneakojeiden käyttömukavuutta parempana kuin CPAP-kojeiden. Onkin todennäköistä, että tulevaisuudessa hammaslääkärit osallistuvat hoitoketjuun tarjoten tärkeän vaihtoehdon unen aikaisen hengityshäiriön hoidossa.