Kulutusluottoon suhtautuminen ja kulutusluoton omistaminen : tulkintoja klassisen taloustieteen ja taloussosiologian näkökulmista
Jaatinen, Janne (2018-02-27)
Kulutusluottoon suhtautuminen ja kulutusluoton omistaminen : tulkintoja klassisen taloustieteen ja taloussosiologian näkökulmista
Jaatinen, Janne
(27.02.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kulutusluottoilmiötä ja tulkita ilmiötä suhteessa klassisen taloustieteen ja taloussosiologian kärjistettyihin näkemyksiin ihmisen taloudellista toiminnasta. Kvantitatiivisten menetelmien avulla tutkitaan asenteiden, taloudellisen tilanteen ja sosiodemografisten tekijöiden vaikutuksia kulutusluoton omistamiseen ja kulutusluottoon suhtautumiseen.
Tutkimuksessa käytetään tutkimusaineistona vuonna 2014 kerättyä Suomi – kulutus ja elämäntapa -aineistoa. Analyysimenetelminä käytetään askeltavaa lineaarista regressioanalyysia sekä logistista regressioanalyysia. Tutkimuksen tuloksista on pääteltävissä, että materialistinen asenne on yhteydessä kulutusluottoon asennoitumiseen. Tämä yhteys on löydetty myös aikaisemmissa tutkimuksissa. Materialismi ja kulutusluottoon suhtautuminen eivät kuitenkaan ole yhteydessä kulutusluoton omistamiseen, mikä on ristiriidassa aikaisemman tutkimuksen kanssa. Subjektiivisesti koetulla taloudellisella tilanteella on yhteys kulutusluoton ottamiseen, mutta ei kulutusluottoon asennoitumiseen. Klassiset sosiodemografiset tekijät tuloja lukuun ottamatta eivät selitä kulutusluottoon suhtautumista eivätkä kulutusluoton omistamista.
Tutkimustulokset kertovat, että kulutusluottoon suhtautumista ja kulutusluoton ottamista on väestötasolla vaikea selittää. Tutkimukseen valitut muuttujat yhdessä selittävät erittäin heikosti tutkittavaa ilmiötä. Tutkimuksen tuloksia ja kulutusluottoilmiötä on mahdollista tulkita klassisen taloustieteen ja taloussosiologian lähtökohdista ihmisen taloudellisen toiminnan luonteen viitekehyksessä. Nämä tulkinnat eivät kuitenkaan pysty selittämään kulutusluottoilmiötä.
Tutkimuksessa käytetään tutkimusaineistona vuonna 2014 kerättyä Suomi – kulutus ja elämäntapa -aineistoa. Analyysimenetelminä käytetään askeltavaa lineaarista regressioanalyysia sekä logistista regressioanalyysia. Tutkimuksen tuloksista on pääteltävissä, että materialistinen asenne on yhteydessä kulutusluottoon asennoitumiseen. Tämä yhteys on löydetty myös aikaisemmissa tutkimuksissa. Materialismi ja kulutusluottoon suhtautuminen eivät kuitenkaan ole yhteydessä kulutusluoton omistamiseen, mikä on ristiriidassa aikaisemman tutkimuksen kanssa. Subjektiivisesti koetulla taloudellisella tilanteella on yhteys kulutusluoton ottamiseen, mutta ei kulutusluottoon asennoitumiseen. Klassiset sosiodemografiset tekijät tuloja lukuun ottamatta eivät selitä kulutusluottoon suhtautumista eivätkä kulutusluoton omistamista.
Tutkimustulokset kertovat, että kulutusluottoon suhtautumista ja kulutusluoton ottamista on väestötasolla vaikea selittää. Tutkimukseen valitut muuttujat yhdessä selittävät erittäin heikosti tutkittavaa ilmiötä. Tutkimuksen tuloksia ja kulutusluottoilmiötä on mahdollista tulkita klassisen taloustieteen ja taloussosiologian lähtökohdista ihmisen taloudellisen toiminnan luonteen viitekehyksessä. Nämä tulkinnat eivät kuitenkaan pysty selittämään kulutusluottoilmiötä.