Proseduraalinen muisti 7–9-vuotiailla lapsilla, jotka änkyttävät
Jokinen, Jesmiina (2018-02-27)
Proseduraalinen muisti 7–9-vuotiailla lapsilla, jotka änkyttävät
Jokinen, Jesmiina
(27.02.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin proseduraalisen muistin ja kehityksellisen änkytyksen välistä yhteyttä. Tavoitteena oli selvittää, onko proseduraalisessa muistissa eroa 7–9-vuotiaiden änkyttävien lasten ja verrokkien välillä käyttämällä sarjallista reaktioaikatehtävää Serial Reaction Time (SRT). Proseduraalinen muisti eli taitomuisti käsittelee sekä motorisia että kognitiivisia tiedostamattomia ja automatisoituneita taitoja, kuten pyörällä ajamista ja kengännauhojen solmimista. Myös puhe on automaattinen harjaantunut taito, jonka sujuvuus vaatii proseduraalista muistia. Viimeaikaiset tutkimukset ovat tukeneet oletusta, että proseduraalisen muistin vaikeudet ovat yhteydessä kielellisiin häiriöihin. Änkyttävien lasten proseduraalista muistia ei kuitenkaan ole vielä tutkittu.
Tämän tutkielman aineiston kerääminen tapahtui osana Turun yliopiston NeuroTalk-tutkimusprojektia, johon rekrytointiin mukaan perheitä Hyvän kasvun avaimet -kohorttitutkimuksesta. Änkyttävien lasten koehenkilöryhmään valikoitui 10 änkyttävää lasta ja yksi lapsi, joka oli änkyttänyt 3-vuoden iässä. Verrokkien ryhmään valittiin 11 tyypillisesti kehittynyttä 7–9-vuotiasta lasta. NeuroTalk-tutkimus koostui viidestä käyntikerrasta, joista toisella lapset suorittivat SRT-tehtävän, jonka avulla tutkittiin heidän proseduraalista oppimistaan. SRT-aineistosta tutkittiin änkyttävien lasten reaktioaikojen muutoksia tehtävän edetessä sekä tehtyjen virheiden määriä ja näitä tuloksia verrattiin tyypillisesti kehittyneiden verrokkien vastaaviin tuloksiin.
Tulokset osoittivat, että verrokit nopeutuivat tilastollisesti merkitsevästi änkyttäjiä enemmän ensimmäisen ja toisen sarjallisen tehtäväsarjan välillä, eli heillä tapahtui enemmän proseduraalista oppimista. Odotusten vastaisesti reaktioajat lyhenivät molemmissa ryhmissä myös satunnaisen tehtäväsarjan aikana. Tehtyjen virheiden suhteen ryhmät eivät eronneet toisistaan.
Tässä tutkielmassa löydettiin ero änkyttävien ja tyypillisesti kehittyneiden lasten proseduraalisessa oppimisessa SRT-tehtävän sarjallisten osioiden reaktioaikojen välille, mutta ei tehtyjen virheiden määrän välille. Tulokset tukevat siis osittain hypoteesia, jonka mukaan änkytyksen ja muiden puhehäiriöiden taustalla voisi olla yleinen kognitiivisen prosessoinnin rajoite.
Tämän tutkielman aineiston kerääminen tapahtui osana Turun yliopiston NeuroTalk-tutkimusprojektia, johon rekrytointiin mukaan perheitä Hyvän kasvun avaimet -kohorttitutkimuksesta. Änkyttävien lasten koehenkilöryhmään valikoitui 10 änkyttävää lasta ja yksi lapsi, joka oli änkyttänyt 3-vuoden iässä. Verrokkien ryhmään valittiin 11 tyypillisesti kehittynyttä 7–9-vuotiasta lasta. NeuroTalk-tutkimus koostui viidestä käyntikerrasta, joista toisella lapset suorittivat SRT-tehtävän, jonka avulla tutkittiin heidän proseduraalista oppimistaan. SRT-aineistosta tutkittiin änkyttävien lasten reaktioaikojen muutoksia tehtävän edetessä sekä tehtyjen virheiden määriä ja näitä tuloksia verrattiin tyypillisesti kehittyneiden verrokkien vastaaviin tuloksiin.
Tulokset osoittivat, että verrokit nopeutuivat tilastollisesti merkitsevästi änkyttäjiä enemmän ensimmäisen ja toisen sarjallisen tehtäväsarjan välillä, eli heillä tapahtui enemmän proseduraalista oppimista. Odotusten vastaisesti reaktioajat lyhenivät molemmissa ryhmissä myös satunnaisen tehtäväsarjan aikana. Tehtyjen virheiden suhteen ryhmät eivät eronneet toisistaan.
Tässä tutkielmassa löydettiin ero änkyttävien ja tyypillisesti kehittyneiden lasten proseduraalisessa oppimisessa SRT-tehtävän sarjallisten osioiden reaktioaikojen välille, mutta ei tehtyjen virheiden määrän välille. Tulokset tukevat siis osittain hypoteesia, jonka mukaan änkytyksen ja muiden puhehäiriöiden taustalla voisi olla yleinen kognitiivisen prosessoinnin rajoite.