Kohti huippu-urheilun kärkeä ja urheilijan kokonaisvaltaista hyvinvointia : Katsaus suomalaisten urheiluakatemioiden korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen kaksoisurallaan
Kinnunen, Pia (2018-03-05)
Kohti huippu-urheilun kärkeä ja urheilijan kokonaisvaltaista hyvinvointia : Katsaus suomalaisten urheiluakatemioiden korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen kaksoisurallaan
Kinnunen, Pia
(05.03.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on urheiluakatemiaan kuuluvien urheilijoiden urheilun ja opiskelun yhdistäminen, eli kaksoisura, korkeakoulussa. Maailmanlaajuinen trendi urheilijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamisesta niin urheilu-uralla kuin sen jälkeenkin on otettu aktiivisen kehitystyön alle myös Suomessa. Urheiluakatemiatoiminnan on todettu olevan paras mahdollinen keino yhdistää huippu-urheilu ja opiskelu, ja toiminnan tavoitteena on opintojen kautta turvata urheilijan tulevaisuus urheilu-uran jälkeen sekä mahdollistaa opintojen aikainen urheilumenestys optimaalisten kaksoisuraolosuhteiden myötä. Erilaiset urheiluakatemian tarjoamat tukipalvelut tukevat urheilijoita kaksoisurallaan kohtaamissa haasteissa ja siirtymissä.
Tutkimuskohteena tässä tutkimuksessa olivat Turun seudun, pääkaupunkiseudun, Tampereen, Joensuun, Lapin sekä Ouluseutu urheiluakatemioiden korkeakouluopiskelijat. Otoskoko oli 157 vastaajaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää urheilijoiden tilannetta kaksoisurallaan. Tutkimuksessa kartoitettiin urheilijoiden tyytyväisyyttä urheiluakatemiatoimintaan sekä omaan opinto- ja urheilumenestykseensä. Tutkimuksessa analysoitiin myös urheilijoiden kaksoisurallaan käyttämiä selviytymisstrategioita sekä heidän eri toimijoilta kaksoisuralleen saaman tuen sekä vaatimusten määrää. Urheilijoilta kysyttiin avoimella kysymyksellä kokemuksia urheiluakatemiapalveluista, jotka olisivat heidän mielestään kehittämisen tarpeessa.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin cronbachin alfa-kerrointa, ristiintaulukointia, Pearsonin tulomomenttikorrelaatio-kerrointa, riippumattomien sekä riippuvien otosten t-testejä, Wilcoxonin testiä ja yksisuuntaista varianssianalyysia.
Tutkimustuloksissa kävi ilmi, että urheilijat ovat suhteellisen tyytyväisiä omaan opinto- ja urheilumenestykseensä sekä kaksoisuralla suoriutumiseensa. Lisäksi heidän motivaatiotasonsa urheiluun on hyvällä tasolla. Urheilijat eivät olleet kuitenkaan kovin tyytyväisiä urheiluakatemian toimintaan. Kehitysehdotusteemoiksi nousi tiedonkulun parantaminen urheiluakatemioiden ja oppilaitosten välillä, ohjauksen lisääminen sekä parempi tiedottaminen saatavilla olevista urheiluakatemian tukipalveluista. Tulosten mukaan urheilijoiden stressitaso ja yleinen tyytyväisyys kaksoisuralla suoriutumiseen oli sitä paremmalla tasolla, mitä enemmän tukea he olivat eri toimijoilta saaneet niin urheiluun kuin opiskeluunkin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että urheiluakatemioilla on hyvät olosuhteet ja mahdollisuudet kehittää toimintaansa entistä paremmaksi. Urheiluakatemian tarjoamien tukipalvelujen tehokkaalla kohdentamisella, paremmalla tiedottamisella sekä aktiivisella yhteistyöllä eri toimijoiden välillä urheilijoiden kaksoisurista on mahdollista saada yhä menestyksekkäämpiä sekä urheilijan henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen että suomalaisen huippu-urheilun kehittämisen näkökulmasta.
Tutkimuskohteena tässä tutkimuksessa olivat Turun seudun, pääkaupunkiseudun, Tampereen, Joensuun, Lapin sekä Ouluseutu urheiluakatemioiden korkeakouluopiskelijat. Otoskoko oli 157 vastaajaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää urheilijoiden tilannetta kaksoisurallaan. Tutkimuksessa kartoitettiin urheilijoiden tyytyväisyyttä urheiluakatemiatoimintaan sekä omaan opinto- ja urheilumenestykseensä. Tutkimuksessa analysoitiin myös urheilijoiden kaksoisurallaan käyttämiä selviytymisstrategioita sekä heidän eri toimijoilta kaksoisuralleen saaman tuen sekä vaatimusten määrää. Urheilijoilta kysyttiin avoimella kysymyksellä kokemuksia urheiluakatemiapalveluista, jotka olisivat heidän mielestään kehittämisen tarpeessa.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin cronbachin alfa-kerrointa, ristiintaulukointia, Pearsonin tulomomenttikorrelaatio-kerrointa, riippumattomien sekä riippuvien otosten t-testejä, Wilcoxonin testiä ja yksisuuntaista varianssianalyysia.
Tutkimustuloksissa kävi ilmi, että urheilijat ovat suhteellisen tyytyväisiä omaan opinto- ja urheilumenestykseensä sekä kaksoisuralla suoriutumiseensa. Lisäksi heidän motivaatiotasonsa urheiluun on hyvällä tasolla. Urheilijat eivät olleet kuitenkaan kovin tyytyväisiä urheiluakatemian toimintaan. Kehitysehdotusteemoiksi nousi tiedonkulun parantaminen urheiluakatemioiden ja oppilaitosten välillä, ohjauksen lisääminen sekä parempi tiedottaminen saatavilla olevista urheiluakatemian tukipalveluista. Tulosten mukaan urheilijoiden stressitaso ja yleinen tyytyväisyys kaksoisuralla suoriutumiseen oli sitä paremmalla tasolla, mitä enemmän tukea he olivat eri toimijoilta saaneet niin urheiluun kuin opiskeluunkin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että urheiluakatemioilla on hyvät olosuhteet ja mahdollisuudet kehittää toimintaansa entistä paremmaksi. Urheiluakatemian tarjoamien tukipalvelujen tehokkaalla kohdentamisella, paremmalla tiedottamisella sekä aktiivisella yhteistyöllä eri toimijoiden välillä urheilijoiden kaksoisurista on mahdollista saada yhä menestyksekkäämpiä sekä urheilijan henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen että suomalaisen huippu-urheilun kehittämisen näkökulmasta.