Monikielinen sanastotyö : kouluratsastuksen korkean koulun liikkeet
Peltonen, Tellervo (2018-03-07)
Monikielinen sanastotyö : kouluratsastuksen korkean koulun liikkeet
Peltonen, Tellervo
(07.03.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on kouluratsastuksen korkean koulun liikkeisiin liittyvä terminologia. Tarkoitus oli selvittää, onko kaikille tutkimuksen kohteeksi valituille korkean koulun liikkeille löydettävissä suomenkielinen nimitys ja mitä nämä nimitykset ovat. Liikkeet valikoituivat useammankielisestä aineistosta omaan substanssiosaamiseeni perustuen. Tutkimuksen tarkoitus oli myös koota usein keskittymättömästi eri konteksteissa esiintyvät termit yhteen sekä osoittaa niiden väliset suhteet. Hypoteesi oli, että joillain liikkeillä ei ole suomenkielistä nimitystä.
Tutkimuksen tekemisessä ja aineiston kartoittamisessa ja kuvaamisessa sovellettiin yleistä terminologian teoriaa ja käytettiin kvalitatiivista ja vertailevaa tutkimusotetta. Tutkimuksen tuloksena on tuotu yhteen monikielisestä aineistosta tutkimuksen kohteeksi valitut korkean koulun liikkeet ja niiden nimitykset suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, englanniksi ja ranskaksi. Lisäksi on esitetty käsitteiden keskinäiset suhteet sekä aineiston perusteella laadittu, tutkielman liitteisiin sijoitettu viisikielinen sanasto ja kielikohtaiset hakemistot.
Tutkimuksen tuloksena voitiin todeta hypoteesin osoittautuneen oikeaksi: kaikille korkean koulun liikkeille ei löytynyt suomenkielistä nimitystä. Kävi ilmi, että mitä vaikeammasta ja siis harvinaisemmasta liikkeestä puhutaan, sitä todennäköisemmin liikkeelle ei löytynyt omankielistä nimitystä. Suuri osa termeistä esiintyy myös muidenkielisissä konteksteissa ranskankielisessä asussaan. Syy suomenkielisten termien puuttumiseen löytynee historiasta, sillä Suomessa ei ole hoviperinnettä eikä näin ollen perinnettä myöskään taideratsastuksessa. Omankielisen sanaston tarve ei Suomessa tai muuallakaan maailmalla nykyään marginaalisen lajin piirissä tulevaisuudessakaan vaikuta kovin suurelta, silti aika ajoin omankielisen termistön tarve nousee esiin, kuten tämänkin tutkimuksen kohdalla. Ajatus omankielisen sanaston relevanssista syntyi ratsastuskontekstissa, jossa puheeksi otettiin englanninkielisen termistön niukkuus ranskankielisen termistön rinnalla.
Tutkimuksen tekemisessä ja aineiston kartoittamisessa ja kuvaamisessa sovellettiin yleistä terminologian teoriaa ja käytettiin kvalitatiivista ja vertailevaa tutkimusotetta. Tutkimuksen tuloksena on tuotu yhteen monikielisestä aineistosta tutkimuksen kohteeksi valitut korkean koulun liikkeet ja niiden nimitykset suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, englanniksi ja ranskaksi. Lisäksi on esitetty käsitteiden keskinäiset suhteet sekä aineiston perusteella laadittu, tutkielman liitteisiin sijoitettu viisikielinen sanasto ja kielikohtaiset hakemistot.
Tutkimuksen tuloksena voitiin todeta hypoteesin osoittautuneen oikeaksi: kaikille korkean koulun liikkeille ei löytynyt suomenkielistä nimitystä. Kävi ilmi, että mitä vaikeammasta ja siis harvinaisemmasta liikkeestä puhutaan, sitä todennäköisemmin liikkeelle ei löytynyt omankielistä nimitystä. Suuri osa termeistä esiintyy myös muidenkielisissä konteksteissa ranskankielisessä asussaan. Syy suomenkielisten termien puuttumiseen löytynee historiasta, sillä Suomessa ei ole hoviperinnettä eikä näin ollen perinnettä myöskään taideratsastuksessa. Omankielisen sanaston tarve ei Suomessa tai muuallakaan maailmalla nykyään marginaalisen lajin piirissä tulevaisuudessakaan vaikuta kovin suurelta, silti aika ajoin omankielisen termistön tarve nousee esiin, kuten tämänkin tutkimuksen kohdalla. Ajatus omankielisen sanaston relevanssista syntyi ratsastuskontekstissa, jossa puheeksi otettiin englanninkielisen termistön niukkuus ranskankielisen termistön rinnalla.