Esikouluikäisten lasten hampaidenharjaustottumukset
Inkinen, Jenni (2018-03-13)
Esikouluikäisten lasten hampaidenharjaustottumukset
Inkinen, Jenni
(13.03.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Syventävien opintojen kirjallisessa opinnäytetyössä tutkin esikouluikäisten lasten hampaidenharjaustottumuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida lasten ja heidän huoltajiensa harjaustottumusten välisen yhteyden voimakkuutta. Tutkimuksessa kiinnitettiin erityishuomiota lasten hampaidenharjauksen valvontaan ja harjaustuloksen tarkistamiseen. Tutkimustuloksista arvioitiin myös karieksen Käypä hoito–suosituksen toteutumista lasten osalta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Turussa, Kerttulin ja Moision päiväkotien esiopetusryhmien lapsilta ja heidän huoltajiltaan syksyn 2013 aikana. Lasten kyselyt toteutettiin päiväkodeissa haastatteluina ja haastateltujen lasten huoltajat saivat kyselykaavakkeet kotiin täytettäväksi. 79 lasta osallistui haastatteluun ja 65 lapselta oli vähintään yhden huoltajan vastaukset, joten aineiston kooksi muodostui 65 lapsi–huoltajaparia. Tulosten tilastollisen merkitsevyyden mittaamisessa käytettiin ristiintaulukointia ja Pearsonin χ²–testiä.
Tutkimukseen osallistuneista lapsista noin 80 % harjasi hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä. Kaikki lapset kertoivat käyttävänsä hammastahnaa ja äitien vastausten perusteella yli 80 %:lla lapsista oli käytössä fluorihammastahna. Tulosten perusteella karieksen Käypä hoito–suositus toteutuu näiden lasten osalta kiitettävästi. Myös huoltajien osallistuminen lasten hampaidenharjaukseen, joko valvomalla harjausta tai tarkistamalla harjaustuloksen, oli kiitettävällä tasolla. Liki 90 %:lla lapsista huoltaja osallistui vähintään toiseen harjauskertaan vuorokaudessa. Tämän tutkimuksen lapsista vain noin 5 % raportoi, että heillä oli ollut paikattavia reikiä hampaissaan. Huoltajien ja lasten hampaidenharjaustiheyden välillä ei todettu yhteyttä. Myöskään huoltajan sosioekonomisen aseman ei todettu olevan yhteydessä lapsen hampaidenharjaustiheyteen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Turussa, Kerttulin ja Moision päiväkotien esiopetusryhmien lapsilta ja heidän huoltajiltaan syksyn 2013 aikana. Lasten kyselyt toteutettiin päiväkodeissa haastatteluina ja haastateltujen lasten huoltajat saivat kyselykaavakkeet kotiin täytettäväksi. 79 lasta osallistui haastatteluun ja 65 lapselta oli vähintään yhden huoltajan vastaukset, joten aineiston kooksi muodostui 65 lapsi–huoltajaparia. Tulosten tilastollisen merkitsevyyden mittaamisessa käytettiin ristiintaulukointia ja Pearsonin χ²–testiä.
Tutkimukseen osallistuneista lapsista noin 80 % harjasi hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä. Kaikki lapset kertoivat käyttävänsä hammastahnaa ja äitien vastausten perusteella yli 80 %:lla lapsista oli käytössä fluorihammastahna. Tulosten perusteella karieksen Käypä hoito–suositus toteutuu näiden lasten osalta kiitettävästi. Myös huoltajien osallistuminen lasten hampaidenharjaukseen, joko valvomalla harjausta tai tarkistamalla harjaustuloksen, oli kiitettävällä tasolla. Liki 90 %:lla lapsista huoltaja osallistui vähintään toiseen harjauskertaan vuorokaudessa. Tämän tutkimuksen lapsista vain noin 5 % raportoi, että heillä oli ollut paikattavia reikiä hampaissaan. Huoltajien ja lasten hampaidenharjaustiheyden välillä ei todettu yhteyttä. Myöskään huoltajan sosioekonomisen aseman ei todettu olevan yhteydessä lapsen hampaidenharjaustiheyteen.