Funktionaalinen tutti ja sen vaikutus purennan kehittymiseen
Kuukarkku, Louhi (2018-03-14)
Funktionaalinen tutti ja sen vaikutus purennan kehittymiseen
Kuukarkku, Louhi
(14.03.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten Turun yliopistossa kehitetty funktionaalinen tutti vaikuttaa testiryhmän lasten purennan kehittymiseen, kun sen vaikutuksia verrattaan verrokkiryhmän lapsiin, joilla oli kaupallinen tutti tai kaupallinen tutti ja funktionaalinen tutti yhteiskäytössä.
Funktionaalinen tutti on tehty pehmeästä materiaalista, joka tarjoaa vastusta suun lihaksille. Lisäksi funktionaalinen tutti on muotoiltu litteäksi ja leveäksi. Litteän imuosan ansiosta lapsen kieli pääsee tutin imemisen aikana nousemaan lähelle suulakea, jossa se sijaitsee normaalisti imetyksen aikana. Leveän imuosan ansiosta funktionaalinen tutti kohdistaa painetta lateraalisesti alveoliharjanteisiin. Funktionaalinen tutti on muotoiltu siten, että se ei aiheuttaisi kaupallisten tuttien imemisestä tavallisesti aiheutuvia purentavirheitä, joita ovat etualueen avopurenta, taka-alueen ristipurenta, yläleuan kulmahampaiden välisen leveyden kapeneminen, korkean ja kapean suulaen muodostuminen sekä suurentunut horisontaalinen ylipurenta.
Tutkielman aineistona käytin Muuramessa ja Korpilahdella järjestetyn tuttitutkimuksen tuloksia. Käytin omaan tutkimukseeni koehenkilöille toisena ja neljäntenä ikävuotena tehtyjä kliinisiä tutkimuksia. Kliinisissä tutkimuksissa seurattiin purennan kehittymistä ja kyseltiin vanhemmilta, kuinka pitkään ja intensiivisesti lapsi oli suostunut syömään koetuttia vai oliko lapsi käyttänyt jotakin muuta kuin koetuttia. Lisäksi vanhemmilta kyseltiin muun muassa rintaruokinnan kestosta.
Oman tutkimukseni tulosten perusteella funktionaalisen tutin käyttö ei kasvata alakulmahampaiden (p=0,050) ja dd. 75–85 mesiobukkaalikuspien keskimääräistä etäisyyttä (p=0,023) yhtä paljon kuin kaupallisten tuttien käyttö. Funktionaalisen tutin käytön ansiosta alahammaskaari jää siis kapeammaksi, jolloin myös sivualueen ristipurentaa ei muodostu yhtä helposti kuin kaupallisia tutteja käytettäessä. Avopurennan, syväpurennan, distaaliportaan, sivualueen ristipurennan, suurentuneen horisontaalisen ylipurennan ja ahtaan tai hyvin tiiviin maitohampaiston esiintymisessä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa testi- ja verrokkiryhmän välillä. Kuitenkin tuloksista näkyy, että edellä mainittuja purentavirheitä esiintyi prosenttiosuuksiltaan vähemmän testi- kuin verrokkiryhmässä lukuun ottamatta suurentunutta horisontaalista ylipurentaa, jota esiintyi testiryhmässä enemmän. Funktionaalisen tutin pidempi käyttöaika (p<0,001) ja käyttöintensiteetti (p<0,001) eivät johtaneet purentavirheiden esiintyvyyden kasvuun testiryhmässä verrattuna verrokkiryhmään.
Funktionaalisen tutin käyttö näyttäisi siis tukevan lapsen purennan kehittymistä paremmin kuin perinteisten kaupallisten tuttien käyttö.
Funktionaalinen tutti on tehty pehmeästä materiaalista, joka tarjoaa vastusta suun lihaksille. Lisäksi funktionaalinen tutti on muotoiltu litteäksi ja leveäksi. Litteän imuosan ansiosta lapsen kieli pääsee tutin imemisen aikana nousemaan lähelle suulakea, jossa se sijaitsee normaalisti imetyksen aikana. Leveän imuosan ansiosta funktionaalinen tutti kohdistaa painetta lateraalisesti alveoliharjanteisiin. Funktionaalinen tutti on muotoiltu siten, että se ei aiheuttaisi kaupallisten tuttien imemisestä tavallisesti aiheutuvia purentavirheitä, joita ovat etualueen avopurenta, taka-alueen ristipurenta, yläleuan kulmahampaiden välisen leveyden kapeneminen, korkean ja kapean suulaen muodostuminen sekä suurentunut horisontaalinen ylipurenta.
Tutkielman aineistona käytin Muuramessa ja Korpilahdella järjestetyn tuttitutkimuksen tuloksia. Käytin omaan tutkimukseeni koehenkilöille toisena ja neljäntenä ikävuotena tehtyjä kliinisiä tutkimuksia. Kliinisissä tutkimuksissa seurattiin purennan kehittymistä ja kyseltiin vanhemmilta, kuinka pitkään ja intensiivisesti lapsi oli suostunut syömään koetuttia vai oliko lapsi käyttänyt jotakin muuta kuin koetuttia. Lisäksi vanhemmilta kyseltiin muun muassa rintaruokinnan kestosta.
Oman tutkimukseni tulosten perusteella funktionaalisen tutin käyttö ei kasvata alakulmahampaiden (p=0,050) ja dd. 75–85 mesiobukkaalikuspien keskimääräistä etäisyyttä (p=0,023) yhtä paljon kuin kaupallisten tuttien käyttö. Funktionaalisen tutin käytön ansiosta alahammaskaari jää siis kapeammaksi, jolloin myös sivualueen ristipurentaa ei muodostu yhtä helposti kuin kaupallisia tutteja käytettäessä. Avopurennan, syväpurennan, distaaliportaan, sivualueen ristipurennan, suurentuneen horisontaalisen ylipurennan ja ahtaan tai hyvin tiiviin maitohampaiston esiintymisessä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa testi- ja verrokkiryhmän välillä. Kuitenkin tuloksista näkyy, että edellä mainittuja purentavirheitä esiintyi prosenttiosuuksiltaan vähemmän testi- kuin verrokkiryhmässä lukuun ottamatta suurentunutta horisontaalista ylipurentaa, jota esiintyi testiryhmässä enemmän. Funktionaalisen tutin pidempi käyttöaika (p<0,001) ja käyttöintensiteetti (p<0,001) eivät johtaneet purentavirheiden esiintyvyyden kasvuun testiryhmässä verrattuna verrokkiryhmään.
Funktionaalisen tutin käyttö näyttäisi siis tukevan lapsen purennan kehittymistä paremmin kuin perinteisten kaupallisten tuttien käyttö.