Rekrytointi sähköistyy : Rekrytoinnin menetelmät nyt ja tulevaisuudessa
Lakari, Kristian (2018-03-19)
Rekrytointi sähköistyy : Rekrytoinnin menetelmät nyt ja tulevaisuudessa
Lakari, Kristian
(19.03.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Rekrytointi on muuttunut viimeisen parin vuosikymmenen aikana monelta osin sähköiseksi. Sähköistyminen on luonut pohjan erilaisten rekrytoinnin sovellusten ja järjestelmien kehittymiselle. Monet rekrytoinnin perinteiset prosessit ovat muuttaneet muotoaan, kun ne suoritetaan sähköisiä työkaluja käyttäen. Muutos on ollut mullistava, ja mielenkiintoinen se on siksi, että se on edelleen käynnissä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa sähköistymisen vaikutuksista rekrytointiin.
Tutkimus tehtiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimukseen haastateltiin neljän eri yrityksen rekrytoinneista vastaavaa henkilöä. Haastateltavilla oli usean vuoden kokemus rekrytoinneista, ja heidän edustamansa yritykset toimivat Suomessa. Yrityksistä kaksi oli PK-yrityksiä ja kaksi suuryrityksiä. Haastattelujen avulla pyrittiin selvittämään sitä, missä määrin rekrytoinnin perinteiset tavat ovat rekrytoijilla vielä käytössä suhteessa sähköisiin rekrytoinnin metodeihin. Haastatteluissa haluttiin myös tietää, millaisia sähköisiä työkaluja ja sovelluksia on mahdollista käyttää ja miten niiden käyttäminen koetaan. Tavoitteena oli myös selvittää, mitä rekrytoijat odottava tulevaisuudelta rekrytoinnin saralla.
Kaikki haastateltavat olivat tulosten perusteella hyödyntäneet rekrytoinnissa apunaan erilaisia sähköisiä rekrytoinnin menetelmiä ainakin jollain tasolla. Sen, minkä asteisesti sähköisiä rekrytoinnin menetelmiä oltiin yrityksissä hyödynnetty, saattoi havaita olevan riippuvaista yrityksen toimialasta sekä toiminnan koosta. Samoista tekijöistä oli myös riippuvaista se, minkä asteisesti perinteisiä rekrytoinnin tapoja yrityksissä vielä käytettiin. Haastatelluista yrityksistä pienempien toimialat olivat perinteisiä ja yritystoiminta oli pysynyt samanlaisena näihin päiviin asti. Näissä sähköisiä menetelmiä ei oltu hyödynnetty yhtä aktiivisesti toisin kuin suuremmissa haastatelluissa yrityksissä. Suurempien yritysten isommat resurssit rekrytointiin sekä teknologiaintensiiviset toimialat olivat edesauttaneet sähköisten rekrytoinnin muotojen valjastamista käyttöön. Suurin vaikutus rekrytoinnin sähköistymisessä oli tutkimustulosten mukaan rekrytointiprosessin alkupäässä avointen työpaikkojen ilmoittelussa. Myös sosiaalinen media ja sähköiset rekrytointijärjestelmät olivat tehostaneet rekrytointia, mutta tästä suurimman hyödyn saivat suuremmat haastatellut yritykset. Tulevaisuuden suhteen enemmän kehitystä tapahtuvaksi odottivat haastatelluista suuremmat yritykset. Pienemmät sen sijaan uskoivat, että suurin harppaus rekrytoinnin sähköistymisessä oli jo tehty.
Tutkimus tehtiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimukseen haastateltiin neljän eri yrityksen rekrytoinneista vastaavaa henkilöä. Haastateltavilla oli usean vuoden kokemus rekrytoinneista, ja heidän edustamansa yritykset toimivat Suomessa. Yrityksistä kaksi oli PK-yrityksiä ja kaksi suuryrityksiä. Haastattelujen avulla pyrittiin selvittämään sitä, missä määrin rekrytoinnin perinteiset tavat ovat rekrytoijilla vielä käytössä suhteessa sähköisiin rekrytoinnin metodeihin. Haastatteluissa haluttiin myös tietää, millaisia sähköisiä työkaluja ja sovelluksia on mahdollista käyttää ja miten niiden käyttäminen koetaan. Tavoitteena oli myös selvittää, mitä rekrytoijat odottava tulevaisuudelta rekrytoinnin saralla.
Kaikki haastateltavat olivat tulosten perusteella hyödyntäneet rekrytoinnissa apunaan erilaisia sähköisiä rekrytoinnin menetelmiä ainakin jollain tasolla. Sen, minkä asteisesti sähköisiä rekrytoinnin menetelmiä oltiin yrityksissä hyödynnetty, saattoi havaita olevan riippuvaista yrityksen toimialasta sekä toiminnan koosta. Samoista tekijöistä oli myös riippuvaista se, minkä asteisesti perinteisiä rekrytoinnin tapoja yrityksissä vielä käytettiin. Haastatelluista yrityksistä pienempien toimialat olivat perinteisiä ja yritystoiminta oli pysynyt samanlaisena näihin päiviin asti. Näissä sähköisiä menetelmiä ei oltu hyödynnetty yhtä aktiivisesti toisin kuin suuremmissa haastatelluissa yrityksissä. Suurempien yritysten isommat resurssit rekrytointiin sekä teknologiaintensiiviset toimialat olivat edesauttaneet sähköisten rekrytoinnin muotojen valjastamista käyttöön. Suurin vaikutus rekrytoinnin sähköistymisessä oli tutkimustulosten mukaan rekrytointiprosessin alkupäässä avointen työpaikkojen ilmoittelussa. Myös sosiaalinen media ja sähköiset rekrytointijärjestelmät olivat tehostaneet rekrytointia, mutta tästä suurimman hyödyn saivat suuremmat haastatellut yritykset. Tulevaisuuden suhteen enemmän kehitystä tapahtuvaksi odottivat haastatelluista suuremmat yritykset. Pienemmät sen sijaan uskoivat, että suurin harppaus rekrytoinnin sähköistymisessä oli jo tehty.