Omilla ehdoillani : Anne Listerin (1791–1840) päiväkirjoissa rakentuva ymmärrys itsestään ja elämästään
Suominen, Elina (2018-03-20)
Omilla ehdoillani : Anne Listerin (1791–1840) päiväkirjoissa rakentuva ymmärrys itsestään ja elämästään
Suominen, Elina
(20.03.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen englantilaisen säätyläisnaisen Anne Listerin (1791–1840) päiväkirjoissa rakentuvaa ymmärrystä itsestään ja elämänsä kulusta. Työni sijoittuu paitsi historiallisen omaelämäkertatutkimuksen kentälle, myös laajemmille sukupuolihistorian ja seksuaalisuuden historian tutkimuskentille. Listerin minäkäsitys rakentui tulkintani mukaan vahvasti samasukupuoliselle rakkaudelle, maskuliiniselle itseilmaisulle ja kohteliaalle sivistykselle.
Lister koki oman erilaisuutensa erittäin selvästi. Toisinaan se oli hänelle rasite ja vika muiden ihmisten ja yhteiskunnan silmissä, ja toisinaan taas mahdollisesti positiivinen voimavara. Lähestyn Listerin sukupuolen kokemuksen ja esittämisen häilyvyyttä eksentrisyyden, dandyn ja performanssin käsitteiden kautta. Lister omaksui hillityn yläluokkaisen maskuliinisen tyylin ja käytöksen osana omanlaisensa tilan ja elämän rakentamista, mutta myös merkitsemään kiinnostustaan naisiin. Ajan vallitsevat ja muuttuvat seksuaalikäsitykset olivat usein keskenään ristiriitaisia, eikä naisten välisiin suhteisiin suhtauduttu läheskään yhtä tiukasti kuin miesten homoseksuaalisuuteen ja sodomiaan. Naisten välisten suhteitten yllä leijui oikeastaan keskiajalta jatkuva hiljaisuuden ja nimeämättömyyden verho, joka yhdistyi romanttisen ystävyyden perinteeseen.
Vallinnut kohteliaisuuden kulttuuri vaikutti paitsi sukupuoli- ja seksuaalikäsitysten uudelleenmäärittelyyn, myös sivistyskäsityksiin. Kohtelias sivistys rakentui Listerin päiväkirjojen perusteella sosiaalisten erojen ruumiillisen ja henkisen tai älyllisen merkitsemisen ja esittämisen, sukupuolelle ja luokalle ominaisen kasvatuksen ja opetuksen sekä kulttuurin pohjalle. Lister oli poikkeuksellisen lukenut ja oppinut, mutta hänen sivistyskäsityksessään korostuvat myös matkustelunhalu ja laaja-alainen kirjoittaminen.
Lister liikkui sujuvasti Yrjöjen ajan Englannin yhteiskunnan eri tasoilla. Ymmärrän päiväkirjan vahvasti diskursiivisena ja refleksiivisenä tilana, jossa Lister saattoi kokeilla, rakentaa ja muokata sellaista kuvaa itsestään kuin halusi. Sovinnaisuuden ja moitteettomuuden korostamisesta huolimatta Lister oli varsin epäsovinnainen hahmo, joka varakkuutensa ja sosiaalisen asemansa turvin sai toteuttaa itseään melko vapaasti ilman pelkoa maineensa tai tulevaisuutensa menettämisestä.
Lister koki oman erilaisuutensa erittäin selvästi. Toisinaan se oli hänelle rasite ja vika muiden ihmisten ja yhteiskunnan silmissä, ja toisinaan taas mahdollisesti positiivinen voimavara. Lähestyn Listerin sukupuolen kokemuksen ja esittämisen häilyvyyttä eksentrisyyden, dandyn ja performanssin käsitteiden kautta. Lister omaksui hillityn yläluokkaisen maskuliinisen tyylin ja käytöksen osana omanlaisensa tilan ja elämän rakentamista, mutta myös merkitsemään kiinnostustaan naisiin. Ajan vallitsevat ja muuttuvat seksuaalikäsitykset olivat usein keskenään ristiriitaisia, eikä naisten välisiin suhteisiin suhtauduttu läheskään yhtä tiukasti kuin miesten homoseksuaalisuuteen ja sodomiaan. Naisten välisten suhteitten yllä leijui oikeastaan keskiajalta jatkuva hiljaisuuden ja nimeämättömyyden verho, joka yhdistyi romanttisen ystävyyden perinteeseen.
Vallinnut kohteliaisuuden kulttuuri vaikutti paitsi sukupuoli- ja seksuaalikäsitysten uudelleenmäärittelyyn, myös sivistyskäsityksiin. Kohtelias sivistys rakentui Listerin päiväkirjojen perusteella sosiaalisten erojen ruumiillisen ja henkisen tai älyllisen merkitsemisen ja esittämisen, sukupuolelle ja luokalle ominaisen kasvatuksen ja opetuksen sekä kulttuurin pohjalle. Lister oli poikkeuksellisen lukenut ja oppinut, mutta hänen sivistyskäsityksessään korostuvat myös matkustelunhalu ja laaja-alainen kirjoittaminen.
Lister liikkui sujuvasti Yrjöjen ajan Englannin yhteiskunnan eri tasoilla. Ymmärrän päiväkirjan vahvasti diskursiivisena ja refleksiivisenä tilana, jossa Lister saattoi kokeilla, rakentaa ja muokata sellaista kuvaa itsestään kuin halusi. Sovinnaisuuden ja moitteettomuuden korostamisesta huolimatta Lister oli varsin epäsovinnainen hahmo, joka varakkuutensa ja sosiaalisen asemansa turvin sai toteuttaa itseään melko vapaasti ilman pelkoa maineensa tai tulevaisuutensa menettämisestä.