Aivojen MRI-pohjainen atrofia, haitta-aste sekä kognitio RRMS- ja SPMS-potilailla uudelleenpoimintamenetelmät apukeinona
Viitala, Matias (2018-03-21)
Aivojen MRI-pohjainen atrofia, haitta-aste sekä kognitio RRMS- ja SPMS-potilailla uudelleenpoimintamenetelmät apukeinona
Viitala, Matias
(21.03.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan ja verrataan MS-taudin kahden etenemismuodon potilaita, aaltomaisesti etenevän MS-taudin potilaita (RRMS-potilaat) sekä toissijaisesti etenevän MS-taudin potilaita (SPMS-potilaat), aivojen MRIpohjaisten muuttujien, kognitiivisen testin ja taudin haitta-asteen avulla. Aineiston muodostavat 24 RRMS-potilasta ja 36 SPMS-potilasta, joita on seurattu kahdessa eri aikapisteessä. Tarkoituksena on perinteisiä menetelmiä ja uudelleenpoimintamenetelmiä käyttäen ryhmien välinen vertailu aikapisteissä sekä muutosten osalta, ja eri aivoalueiden MRI-pohjaisen atrofian ja volyymin korrelaation tarkastelu suhteessa kognitiiviseen testiin sekä taudin haitta-asteeseen.
Kaksi ensimmäistä kappaletta kattavat johdannon ja aineiston esittelyn. Tarkoituksena on tutustuttaa pintapuolisesti MS-tautiin ja sen etenemiseen, antaa aineistosta kattava kuva sekä testata ryhmien välisiä eroja yleisesti käytetyillä menetelmillä. Kolmannessa kappaleessa sovelletaan uudelleenpoimintamenetelmiä, saapasremmimenetelmää (bootstrap) sekä permutointia (permutation), harhan ja keskivirheen approksimointiin, ryhmien välisten erojen testaamiseen sekä korrelaatioon.
Tässä tutkielmassa uudelleenpoimintamenetelmät tukivat hyvin perinteisesti käytettyjen menetelmien antamia tuloksia. Taudin haitta-asteen muutos ja normalisoidun otsalohkon volyymin suhteellinen muutos olivat SPMS-potilailla kahden aikapisteen välillä positiivisia, RRMS-potilaiden koko aivojen normalisoidun volyymin ja aivokuoren valkean aineen normalisoidun volyymin suhteellinen muutos olivat negatiivisia. Taudin haitta-asteella oli yksittäisissä aikapisteissä ilman ryhmittelyä monen eri aivoalueen ja kokonaisuuden volyymin kanssa negatiivinen merkitsevä korrelaatio, kognitiivisella testillä korrelaatio oli positiivista samojen muuttujien kanssa. Kognitiivisella testillä oli sen lisäksi SPMS-potilailla merkitsevä positiivinen korrelaatio molemmissa aikapisteissä normalisoidun pikkuaivojen valkean aineen volyymin kanssa.
Kaksi ensimmäistä kappaletta kattavat johdannon ja aineiston esittelyn. Tarkoituksena on tutustuttaa pintapuolisesti MS-tautiin ja sen etenemiseen, antaa aineistosta kattava kuva sekä testata ryhmien välisiä eroja yleisesti käytetyillä menetelmillä. Kolmannessa kappaleessa sovelletaan uudelleenpoimintamenetelmiä, saapasremmimenetelmää (bootstrap) sekä permutointia (permutation), harhan ja keskivirheen approksimointiin, ryhmien välisten erojen testaamiseen sekä korrelaatioon.
Tässä tutkielmassa uudelleenpoimintamenetelmät tukivat hyvin perinteisesti käytettyjen menetelmien antamia tuloksia. Taudin haitta-asteen muutos ja normalisoidun otsalohkon volyymin suhteellinen muutos olivat SPMS-potilailla kahden aikapisteen välillä positiivisia, RRMS-potilaiden koko aivojen normalisoidun volyymin ja aivokuoren valkean aineen normalisoidun volyymin suhteellinen muutos olivat negatiivisia. Taudin haitta-asteella oli yksittäisissä aikapisteissä ilman ryhmittelyä monen eri aivoalueen ja kokonaisuuden volyymin kanssa negatiivinen merkitsevä korrelaatio, kognitiivisella testillä korrelaatio oli positiivista samojen muuttujien kanssa. Kognitiivisella testillä oli sen lisäksi SPMS-potilailla merkitsevä positiivinen korrelaatio molemmissa aikapisteissä normalisoidun pikkuaivojen valkean aineen volyymin kanssa.