Sateenkaariperheiden vanhempien nimitykset
Salonen, Marianna (2018-04-10)
Sateenkaariperheiden vanhempien nimitykset
Salonen, Marianna
(10.04.2018)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804106445
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804106445
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin sateenkaariperheiden vanhempien nimityksiä. Selvitän, miten sateenkaariperheiden vanhempia nimitetään, miten nimitykset ovat syntyneet ja miten ne vaihtuvat kontekstin ja puhujan mukaan. Lisäksi tutkin nimityksiin liittyviä arvoja ja asenteita, sekä pohdin, ovatko nimitykset propreja vai appellatiiveja.
Tutkimusaineistoni koostuu Webropol-kyselyllä kerätystä sanastosta ja internet-keskusteluista. Kyselyllä kerättyjä vastauksia on 159. Yhteensä ne sisältävät 353 vanhemman nimitykset. Keskusteluja on kuusi, joista kolme on blogimerkintöjä kommentteineen ja kolme foorumikeskusteluja. Kyselyvastausten avulla selvitän, miten nimitykset ovat syntyneet, millaisia ne ovat rakenteeltaan ja miten nimitykset vaihtuvat kontekstin ja puhujan mukaan. Kyselyn ja keskustelujen kautta tutkin nimityksiin liittyviä arvoja ja asenteita. Selvitän myös, mihin sanaluokkaan vanhemmista käytettävät nimitykset useimmiten kuuluvat. Keskusteluaineiston pohjalta olen selvittänyt, millaisia argumentteja sateenkaariperheiden vanhempien nimistä on esitetty erilaisissa konteksteissa, miten argumentteja on perusteltu ja millaisia ideologioita argumenttien takana on.
Tyypillisin nimitys on vanhempien keksimä, ja että eniten päätöksentekoa ohjaa vanhemman biologinen suhde lapseen. Tavallisin tapa nimetä vanhemmat on kutsua biologista äitiä äidiksi ja sosiaalista eli ei-biologista äitiä jollakin muulla sanalla, kuten etunimellä tai mammaksi. Suurin osa vanhemmista kutsuu itseään kodin ulkopuolella äidiksi, vaikka perheen kesken käytettäisiin jotain muuta ilmaisua. Lapset käyttävät perheen sisäisiä nimityksiä, kuten mamia ja äiskää, useimmiten myös perheen ulkopuolisille puhuessaan.
Tarkentavia määritteitä on käytössä 40 prosentilla vanhemmista. Käytössä olevat määritteet ovat biologinen, sosiaalinen, ei-biologinen, synnyttänyt, juridinen, adoptio ja toinen (äiti). Määritteitä käytetään vain sateenkaariperheyhteyksissä tai lääkärin vastaanotolla, kun biologisen tai juridisen suhteen kertomiselle on erityinen tarve.
Eniten mielipiteitä ja asenteita liittyy siihen, voiko perheessä olla kaksi äitiä ja onko äiti vahvempi nimitys kuin muut vanhemmuutta osoittavat nimitykset tai etunimen käyttö. Vallitsevin mielipide on, että vain biologista äitiä voidaan kutsua äidiksi, mutta osa sateenkaariperheistä haluaa rikkoa tätä käsitystä. Äitiä pidetään vahvempana nimityksenä kuin muita. Etunimellä kutsumista pidetään sekä henkilökohtaisena ja läheisenä että perheen yhtenäisyyttä rikkovana. Vain toisen vanhemman kutsumista etunimellä pidetään epäreiluna osoituksena siitä, ettei kyseinen vanhempi olisi oikea vanhempi.
Nimitysten proprisuus ja appellatiivisuus vaihtelee nimityksen mukaan. Joissain per-heissä Äiti on selvä propri, joka toimii tietyn äidin nimenä. Toisissa perheissä äiti puolestaan on yleisnimitys molemmille äideille, jolloin se on selvästi appellatiivi.
Tutkimusaineistoni koostuu Webropol-kyselyllä kerätystä sanastosta ja internet-keskusteluista. Kyselyllä kerättyjä vastauksia on 159. Yhteensä ne sisältävät 353 vanhemman nimitykset. Keskusteluja on kuusi, joista kolme on blogimerkintöjä kommentteineen ja kolme foorumikeskusteluja. Kyselyvastausten avulla selvitän, miten nimitykset ovat syntyneet, millaisia ne ovat rakenteeltaan ja miten nimitykset vaihtuvat kontekstin ja puhujan mukaan. Kyselyn ja keskustelujen kautta tutkin nimityksiin liittyviä arvoja ja asenteita. Selvitän myös, mihin sanaluokkaan vanhemmista käytettävät nimitykset useimmiten kuuluvat. Keskusteluaineiston pohjalta olen selvittänyt, millaisia argumentteja sateenkaariperheiden vanhempien nimistä on esitetty erilaisissa konteksteissa, miten argumentteja on perusteltu ja millaisia ideologioita argumenttien takana on.
Tyypillisin nimitys on vanhempien keksimä, ja että eniten päätöksentekoa ohjaa vanhemman biologinen suhde lapseen. Tavallisin tapa nimetä vanhemmat on kutsua biologista äitiä äidiksi ja sosiaalista eli ei-biologista äitiä jollakin muulla sanalla, kuten etunimellä tai mammaksi. Suurin osa vanhemmista kutsuu itseään kodin ulkopuolella äidiksi, vaikka perheen kesken käytettäisiin jotain muuta ilmaisua. Lapset käyttävät perheen sisäisiä nimityksiä, kuten mamia ja äiskää, useimmiten myös perheen ulkopuolisille puhuessaan.
Tarkentavia määritteitä on käytössä 40 prosentilla vanhemmista. Käytössä olevat määritteet ovat biologinen, sosiaalinen, ei-biologinen, synnyttänyt, juridinen, adoptio ja toinen (äiti). Määritteitä käytetään vain sateenkaariperheyhteyksissä tai lääkärin vastaanotolla, kun biologisen tai juridisen suhteen kertomiselle on erityinen tarve.
Eniten mielipiteitä ja asenteita liittyy siihen, voiko perheessä olla kaksi äitiä ja onko äiti vahvempi nimitys kuin muut vanhemmuutta osoittavat nimitykset tai etunimen käyttö. Vallitsevin mielipide on, että vain biologista äitiä voidaan kutsua äidiksi, mutta osa sateenkaariperheistä haluaa rikkoa tätä käsitystä. Äitiä pidetään vahvempana nimityksenä kuin muita. Etunimellä kutsumista pidetään sekä henkilökohtaisena ja läheisenä että perheen yhtenäisyyttä rikkovana. Vain toisen vanhemman kutsumista etunimellä pidetään epäreiluna osoituksena siitä, ettei kyseinen vanhempi olisi oikea vanhempi.
Nimitysten proprisuus ja appellatiivisuus vaihtelee nimityksen mukaan. Joissain per-heissä Äiti on selvä propri, joka toimii tietyn äidin nimenä. Toisissa perheissä äiti puolestaan on yleisnimitys molemmille äideille, jolloin se on selvästi appellatiivi.