Vaikuttava tiedote : Selkokieli ja retoriikka Maahanmuuttoviraston asiakas- ja lehdistötiedotteissa
Salminen, Ella (2018-05-07)
Vaikuttava tiedote : Selkokieli ja retoriikka Maahanmuuttoviraston asiakas- ja lehdistötiedotteissa
Salminen, Ella
(07.05.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Maahanmuuttoviraston asiakas- ja lehdistötiedotteita vuosilta 2011¬–2015 sekä luokittelemattomaksi nimeämiäni tiedotteita vuosilta 2008–2010. Tutkielmani kuuluu tekstintutkimuksen alaan.
Asiakastiedotteita analysoidessani hyödynsin selkokielen tutkimusta ja lehdistötiedotteiden tarkasteluun käytin retorista analyysiä. Selkokielen tutkimus on soveltavaa tekstintutkimusta. Valitsin asiakastiedotteiden tarkasteluun selkokielen näkökulman, sillä maahanmuuttajat ovat yksi selkokielen kohderyhmistä. Maahanmuuttajia voidaan pitää myös asiakastiedotteiden selkeimpänä kohderyhmänä.
Retorinen analyysi puolestaan huomioi lehdistötiedotteiden kohderyhmät ja tutkii, millaisin retorisin keinoin ryhmiin pyritään vaikuttamaan. Lehdistötiedotteiden ensisijaiseksi kohderyhmäksi voi luokitella median. Molemmissa tutkimusmenetelmissä korostuu vastaanottaja. Vuosina 2008–2010 julkaistuja tiedotteita tarkastellessani hyödynsin sekä selkokielen tutkimusta että retorista analyysia.
Analysoin asiakastiedotteita selkokielen periaatteiden perusteella. Lehdistötiedotteista nostin esiin retorisia keinoja, joiden tapoja huomioida vastaanottaja erittelin. Lisäksi tarkastelin tiedotteiden vuorovaikutuksellisuutta.
Asiakastiedotteissa esiintyy selkokielen piirteitä, mutta tiedotteet eivät kuitenkaan ole täysin selkokielisiä. Monet asiakastiedotteiden piirteet ovat selkokielen periaatteiden vastaisia. Lehdistötiedotteet puolestaan hyödyntävät monipuolisesti erilaisia retorisia keinoja vastaanottajan vakuuttamiseen. Selkokielen piirteet ja retoriset keinot myös linkittyvät tiedotteissa. Molemmilla pyritään vaikuttamaan tiedotteiden kohderyhmiin.
Luokittelemattomissa tiedotteissa esiintyy samanlaisia selkokielen piirteitä ja retorisia keinoja kuin asiakas- ja lehdistötiedotteissa. Luokittelemattomien tiedotteiden voidaan kuitenkin katsoa hyödyntävän ennemminkin helppoa yleiskieltä kuin selkokieltä. Selkokielinen teksti on suunnattu niille, joille yksinkertainenkin yleiskieli on vaikeaa. Kaikki tekstit ovat retorisia, ja yleiskieliset tekstit voivat yhtä lailla hyödyntää selkokielen piirteitä. Selkokielinen teksti onkin tekstityyppi, jossa on mahdollista käyttää samanlaisia retorisia keinoja kuin yleiskielisissä teksteissä.
Asiakastiedotteita analysoidessani hyödynsin selkokielen tutkimusta ja lehdistötiedotteiden tarkasteluun käytin retorista analyysiä. Selkokielen tutkimus on soveltavaa tekstintutkimusta. Valitsin asiakastiedotteiden tarkasteluun selkokielen näkökulman, sillä maahanmuuttajat ovat yksi selkokielen kohderyhmistä. Maahanmuuttajia voidaan pitää myös asiakastiedotteiden selkeimpänä kohderyhmänä.
Retorinen analyysi puolestaan huomioi lehdistötiedotteiden kohderyhmät ja tutkii, millaisin retorisin keinoin ryhmiin pyritään vaikuttamaan. Lehdistötiedotteiden ensisijaiseksi kohderyhmäksi voi luokitella median. Molemmissa tutkimusmenetelmissä korostuu vastaanottaja. Vuosina 2008–2010 julkaistuja tiedotteita tarkastellessani hyödynsin sekä selkokielen tutkimusta että retorista analyysia.
Analysoin asiakastiedotteita selkokielen periaatteiden perusteella. Lehdistötiedotteista nostin esiin retorisia keinoja, joiden tapoja huomioida vastaanottaja erittelin. Lisäksi tarkastelin tiedotteiden vuorovaikutuksellisuutta.
Asiakastiedotteissa esiintyy selkokielen piirteitä, mutta tiedotteet eivät kuitenkaan ole täysin selkokielisiä. Monet asiakastiedotteiden piirteet ovat selkokielen periaatteiden vastaisia. Lehdistötiedotteet puolestaan hyödyntävät monipuolisesti erilaisia retorisia keinoja vastaanottajan vakuuttamiseen. Selkokielen piirteet ja retoriset keinot myös linkittyvät tiedotteissa. Molemmilla pyritään vaikuttamaan tiedotteiden kohderyhmiin.
Luokittelemattomissa tiedotteissa esiintyy samanlaisia selkokielen piirteitä ja retorisia keinoja kuin asiakas- ja lehdistötiedotteissa. Luokittelemattomien tiedotteiden voidaan kuitenkin katsoa hyödyntävän ennemminkin helppoa yleiskieltä kuin selkokieltä. Selkokielinen teksti on suunnattu niille, joille yksinkertainenkin yleiskieli on vaikeaa. Kaikki tekstit ovat retorisia, ja yleiskieliset tekstit voivat yhtä lailla hyödyntää selkokielen piirteitä. Selkokielinen teksti onkin tekstityyppi, jossa on mahdollista käyttää samanlaisia retorisia keinoja kuin yleiskielisissä teksteissä.