Vierassanojen merkitysten osaaminen ja selittäminen
Leinonen, Eva (2018-05-07)
Vierassanojen merkitysten osaaminen ja selittäminen
Leinonen, Eva
(07.05.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkin vierassanojen osaamista ja selittämistä. Rajasin tutkimukseni erikoislainoihin. Tutkimuskysymyksenäni oli selvittää, miten hyvin vierassanoja osataan ilman kontekstia ja virkkeen mittaisen kontekstin kanssa. Vierassanojen osaamisen lisäksi tutkin sananselityskeinoja, joilla informantit selittivät vierassanojen merkityksiä. Tarkastelin myös iän, koulutuksen ja kielitaidon vaikutusta vierassanojen osaamiseen.
Tutkimukseni kuuluu sanastontutkimuksen alaan. Tutkimus on laadultaan kvantitatiivinen, mutta tarkastelin tuloksia myös kvalitatiivisesti. Tutkimusmenetelmänä käytin kyselytutkimusta. Kyselylomakkeelle valitsin 20 vierassanaa: agenda, autenttinen, autonomia, doktriini, fraktio, hektinen, integraatio, karriääri, konsultti, kryptinen, liberaali, nationalismi, potentiaali, progressiivinen, propaganda, sanktio, solidaarisuus, subjektiivinen, vakanssi ja variaatio. Kyselyn vierassanat ja virkkeen mittaiset kontekstit valitsin 5.–11.10.2015 ilmestyneistä Turun Sanomista ja Ilta-Sanomista. Kyselyyni vastasi 1032 informanttia.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että vierassanoja osattiin melko hyvin. Oikeiden sananselitysten määrä kontekstittomassa osiossa oli yli 77 prosenttia. Vääristä vastauksista oli havaittavissa, että kirjoitusasultaan samankaltaisia vierassanoja sekoitettiin toisiinsa. Kyselyn toisessa osiossa virkkeen mittaisen kontekstin vaikutus taas oli melko vähäinen, koska keskimäärin vain muutama prosentti aiemmin kyselyn kontekstittomassa osiossa väärin vastanneista vastasi kontekstin avulla oikein.
Tutkimuksessani jaoin alle 18-vuotiaat informantit ja 18–29-vuotiaat informantit nuorten ryhmään ja 30–50-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat informantit vanhojen ryhmään. Nuoret vastasivat oikein keskimäärin 14,5 ja vanhat 16,5 vierassanaan 20:stä.
Koulutuksen vaikutus vierassanojen osaamiseen oli myös merkittävä. Mitä korkeampi koulutus informantilla oli, sitä paremmin hän osasi vierassanojen merkityksiä. Koulutusvaihtoehtoja olivat peruskoulu, ammattikoulu, lukio, ammattikorkeakoulu ja yliopisto. Koulutuksen lisäksi myös kielitaito korreloi vahvasti vierassanojen osaamisen kanssa, koska tutkimuksessani vahva englannin tai ruotsin kielitaito indikoi parempaa vierassanaosaamista.
Vierassanoja selitettiin ylivoimaisesti eniten synonymian tai synonyymisten ilmauksien avulla. Muita sananselityskeinoja olivat muun muassa vastakohtaisuus, hyponymia ja esimerkin avulla selittäminen. Ne esiintyivät sananselityksissä tyypillisesti yhdessä synonyymin tai synonyymisen ilmauksen kanssa.
Tutkimukseni kuuluu sanastontutkimuksen alaan. Tutkimus on laadultaan kvantitatiivinen, mutta tarkastelin tuloksia myös kvalitatiivisesti. Tutkimusmenetelmänä käytin kyselytutkimusta. Kyselylomakkeelle valitsin 20 vierassanaa: agenda, autenttinen, autonomia, doktriini, fraktio, hektinen, integraatio, karriääri, konsultti, kryptinen, liberaali, nationalismi, potentiaali, progressiivinen, propaganda, sanktio, solidaarisuus, subjektiivinen, vakanssi ja variaatio. Kyselyn vierassanat ja virkkeen mittaiset kontekstit valitsin 5.–11.10.2015 ilmestyneistä Turun Sanomista ja Ilta-Sanomista. Kyselyyni vastasi 1032 informanttia.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että vierassanoja osattiin melko hyvin. Oikeiden sananselitysten määrä kontekstittomassa osiossa oli yli 77 prosenttia. Vääristä vastauksista oli havaittavissa, että kirjoitusasultaan samankaltaisia vierassanoja sekoitettiin toisiinsa. Kyselyn toisessa osiossa virkkeen mittaisen kontekstin vaikutus taas oli melko vähäinen, koska keskimäärin vain muutama prosentti aiemmin kyselyn kontekstittomassa osiossa väärin vastanneista vastasi kontekstin avulla oikein.
Tutkimuksessani jaoin alle 18-vuotiaat informantit ja 18–29-vuotiaat informantit nuorten ryhmään ja 30–50-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat informantit vanhojen ryhmään. Nuoret vastasivat oikein keskimäärin 14,5 ja vanhat 16,5 vierassanaan 20:stä.
Koulutuksen vaikutus vierassanojen osaamiseen oli myös merkittävä. Mitä korkeampi koulutus informantilla oli, sitä paremmin hän osasi vierassanojen merkityksiä. Koulutusvaihtoehtoja olivat peruskoulu, ammattikoulu, lukio, ammattikorkeakoulu ja yliopisto. Koulutuksen lisäksi myös kielitaito korreloi vahvasti vierassanojen osaamisen kanssa, koska tutkimuksessani vahva englannin tai ruotsin kielitaito indikoi parempaa vierassanaosaamista.
Vierassanoja selitettiin ylivoimaisesti eniten synonymian tai synonyymisten ilmauksien avulla. Muita sananselityskeinoja olivat muun muassa vastakohtaisuus, hyponymia ja esimerkin avulla selittäminen. Ne esiintyivät sananselityksissä tyypillisesti yhdessä synonyymin tai synonyymisen ilmauksen kanssa.