Suomalaisen elokuvan nykytilanne ja markkinointiviestinnän käytännöt

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee elokuva-alaa ja erityisesti suomalaisten elokuvien markkinointiviestintää. Suomalaisten elokuvien suosio on lisääntynyt viime vuosina ja elokuvateatterikävijöiden määrä on kasvanut runsaasti. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella suomalaisen elokuva-alan nykytilannetta ja selvittää mitä markkinointiviestinnän keinoja käytetään suomalaisten elokuvien markkinoinnissa. Vastaus tutkimuskysymykseen muodostetaan kolmen osaongelman kautta: Minkälainen on suomalaisen elokuva-alan nykytilanne? Mitä markkinointiviestinnän keinoja elokuvaliiketoiminnassa harjoitetaan Suomessa ja mitkä niistä ovat osoittautuneet tärkeimmiksi? Miten elokuva-ala on muuttunut ja muuttuu teknologian kehittymisen ja digitalisaation myötä?

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen menetelmäsuuntauksen avulla ja aineisto koostui kasvokkain järjestetyistä puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, joista kolme oli yksilöhaastatteluja ja yksi parihaastattelu. Haastatteluissa selvitettiin suomalaisen elokuva-alan asiantuntijoiden näkemyksiä aiheesta. Haastatteluissa saatiin kerättyä kattavasti näkemyksiä suomalaisesta elokuva-alasta, sen tulevaisuuden suunnista ja markkinointiviestinnän keinoista. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suomalaisen elokuva-alan tilanne on erittäin hyvä. Tähän on johtanut suomalaisten elokuvien yhtäaikainen laadun parantuminen ja määrän lisääntyminen. Myös ulkomaisten menestyselokuvien suosio on samalla nostattanut suomalaisten elokuvien teatterinäytösten kävijämääriä. Suomalaisten elokuvien päämärkkinat ovat kotimaassa, sillä suomalaisia elokuvia ei toistaiseksi viedä kovinkaan paljon ulkomaille. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että teknologian kehittyminen ja digitalisaatio ovat muuttaneet elokuva-alaa huomattavasti. Ilmiön suurimpia etuja ovat taloudelliset ja ajalliset säästöt. Tutkimustulosten mukaan elokuvamarkkinointiviestinnän keinoista tehokkaimpia ja käytetyimpiä ovat word of mouth –markkinointi, televisio- ja online-mainonta sekä tiedotus- ja suhdetoiminta.

Tutkimustulokset vahvistivat teoriaosuudessa esiteltyjä havaintoja. Tulevaisuudessa elokuvien markkinointiviestintä tulee todennäköisesti muuttamaan entistä digitalisoidummaksi ja online-media saa nykyistä suuremman osuuden. Myös elokuvateatterien asema voi muuttua, jos muut esityskanavat kasvattavat suosiotaan. Suomalaisten elokuvien tulevaisuuden näkymät vaikuttavat lupaavilta, kunhan alan toimijat pysyvät valppaina ja mukana kehityksessä. Mahdollisissa jatkotutkimuksissa voisi käsitellä suomalaista elokuvateatterikenttää ja haastatella elokuvateatterien pitäjien näkemyksiä suomalaisesta elokuvateatterikulttuurista.