Turun keskustan pk-yrittäjien kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät
Casagrande, Hanna (2018-05-21)
Turun keskustan pk-yrittäjien kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät
(21.05.2018)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052124348
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052124348
Tiivistelmä
Tämä pro gradu –tutkielma käsittelee Turun keskustan pk-yrittäjien kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä muuttuvassa toimintaympäristössä. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan ilmiötä yrittäjän näkökulmasta. Kiristynyt kilpailu markkinoilla ja muuttuneet ympäristötekijät on laittanut Turun keskustan kivijalkakaupat uuden ja haastavan tilanteen eteen, jolloin toimintastrategiaa on jouduttu monessa pienyrityksessä miettimään uudelleen. Tutkimuksessa nostetaan esiin myös yrittäjän näkökulma kaupunkikeskustan kehittämiseen tulevaisuudessa. Yrittäjän liiketoiminnan menestyminen Turun keskustassa vaikuttaa koko keskustan houkuttelevuuteen kuluttajien mielissä. Kivijalkakauppojen säilyminen kaupunkikeskustassa on kilpailukyvyn säilymiselle hyvin merkittävä tekijä.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla, joihin osallistui yhteensä kuusi (6) Turun keskustan pk-yrittäjää. Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui jo pitkään keskustassa toimineita yrittäjiä, jotka ovat läpikäyneet useita toimintaympäristön muutoksia 2000-luvulla. Kaikkien haastateltujen yrittäjien liiketilat sijaitsevat Turun ydinkeskustassa.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että Turun keskustan kilpailukyky on heikentynyt viimeisien vuosikymmenien aikana. Kilpailukyvyn heikentymiseen on ollut vaikuttamassa uusien kauppa-alueiden syntyminen kaupunkien laidoille, verkkokauppa, väestörakenteen muutos sekä talouden laskusuhdanne. Tutkimustulosten mukaan Turun keskusta on menettänyt vetovoimaansa kuluttajien mielissä. Tämä tukee aikaisempia tutkimustuloksia Turun kauppa-alueen kuluttajien ostokäyttäytymisestä. Tutkimustulokset nostavat esiin myös autoliikenteen sekä kadunvarsipysäköinnin merkityksen pk-yrittäjien liiketoimintaan.
Tulevaisuuden kehittämiskohteita tulisi tutkimuksen mukaan olla viihtyvyyden lisääminen keskusta-alueella, johon yrittäjät toivovat panostusta Turun kaupungilta. Erityisesti torialue koetaan epäviihtyisäksi alueeksi, jonka potentiaali jätetään käyttämättä. Yhteistyön kehittäminen pienyrittäjien sekä kaupungin kanssa nähdään tärkeäksi asiaksi tulevaisuuden kilpailukyvyn säilymisen kannalta. Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että yrittäjät toivovat Turun kaupungin ottavan tulevaisuudessa paremmin huomioon yrittäjän näkökulman kaupungin kehittämishankkeissa.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla, joihin osallistui yhteensä kuusi (6) Turun keskustan pk-yrittäjää. Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui jo pitkään keskustassa toimineita yrittäjiä, jotka ovat läpikäyneet useita toimintaympäristön muutoksia 2000-luvulla. Kaikkien haastateltujen yrittäjien liiketilat sijaitsevat Turun ydinkeskustassa.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että Turun keskustan kilpailukyky on heikentynyt viimeisien vuosikymmenien aikana. Kilpailukyvyn heikentymiseen on ollut vaikuttamassa uusien kauppa-alueiden syntyminen kaupunkien laidoille, verkkokauppa, väestörakenteen muutos sekä talouden laskusuhdanne. Tutkimustulosten mukaan Turun keskusta on menettänyt vetovoimaansa kuluttajien mielissä. Tämä tukee aikaisempia tutkimustuloksia Turun kauppa-alueen kuluttajien ostokäyttäytymisestä. Tutkimustulokset nostavat esiin myös autoliikenteen sekä kadunvarsipysäköinnin merkityksen pk-yrittäjien liiketoimintaan.
Tulevaisuuden kehittämiskohteita tulisi tutkimuksen mukaan olla viihtyvyyden lisääminen keskusta-alueella, johon yrittäjät toivovat panostusta Turun kaupungilta. Erityisesti torialue koetaan epäviihtyisäksi alueeksi, jonka potentiaali jätetään käyttämättä. Yhteistyön kehittäminen pienyrittäjien sekä kaupungin kanssa nähdään tärkeäksi asiaksi tulevaisuuden kilpailukyvyn säilymisen kannalta. Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että yrittäjät toivovat Turun kaupungin ottavan tulevaisuudessa paremmin huomioon yrittäjän näkökulman kaupungin kehittämishankkeissa.