Brändi-identiteetti ja brändimielikuva nonprofit-organisaatiossa : Case Tampereen kauppakamari
Löppönen, Kaisa (2018-05-22)
Brändi-identiteetti ja brändimielikuva nonprofit-organisaatiossa : Case Tampereen kauppakamari
(22.05.2018)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052224405
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052224405
Tiivistelmä
Kilpailun kiristyessä ja tuotteiden sekä palveluiden samankaltaistuessa täytyy nonprofit-organisaatioiden hyödyntää markkinoinnin työkaluja erottautuakseen kilpailijoista. Brändien haasteet koskevat nonprofit-organisaatioita siinä missä kaupallisia yrityksiäkin. Ihmiset hahmottavat markkinoita brändien avulla ja päätökset siitä, mihin osallistutaan, syntyvät brändistä muodostuneiden mielikuvien perusteella. Organisaation toiminnalle on suotuisaa, mikäli siitä muodostuneet mielikuvat vastaavat sen rakentamaa brändi-identiteettiä. Jotta organisaatio voi vahvistaa asemaansa kilpaillussa ympäristössä, tulee sen selvittää mielikuvien suhdetta identiteettiin ja tehdä tuloksien pohjalta strategisia päätöksiä ja mahdollisesti muuttaa toimintatapojaan.
Tutkimus keskittyy nonprofit-organisaatioihin, brändi-identiteettiin sekä brändimielikuviin. Tutkimuksen kohteena on Pirkanmaalla toimiva edunvalvontajärjestö Tampereen kauppakamari, joka on osa valtakunnallista kauppakamarijärjestöä. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla organisaation johtoa ja toteuttamalla mielikuvakysely organisaation jäsenrekisteristä löytyville henkilöille. Tutkimusongelma on: Mistä syntyy Tampereen kauppakamarin brändimielikuva? Tutkimus jakautuu kahteen osaongelmaan
1. Millainen Tampereen kauppakamarin brändi-identiteetti on?
2. Eroavatko mielikuvat Tampereen kauppakamarista jäsenorganisaatioiden ja ei-jäsenorganisaatioiden edustajien kesken?
Ensimmäistä osaongelmaa tutkittiin tarkastelemalla brändi-identiteettiä yhdeksän eri
teeman avulla, jotka pohjautuvat Kapfererin brändi-identiteettiprismaan sekä Aakerin ja Joachimstahlerin brändi-identiteetin suunnittelukaavioon. Haastattelua ja siinä esiintyneitä teemoja hyödyntäen muodostettiin mielikuvakyselyn kysymyspatteristo.
Mielikuvakyselyn tuloksista voidaan havaita, että Tampereen kauppakamarin jäsen ja ei-jäsenorganisaatioihin kuuluvien vastaajien mielikuvissa on pieniä eroavaisuuksia, mutta erot eivät ole merkittäviä. Tampereen kauppakamarista muodostunut kokonaismielikuva ei kuitenkaan ole täysin yhteneväinen brändi-identiteetin kanssa. Positiiviset mielikuvat toiminnan tarkoituksesta ja tavoitteista luovat vahvan pohjan organisaation brändille, mutta kilpailuedun kirkastamisessa ja viestintään sekä visuaalisuuteen liittyvissä teemoissa tavoitemielikuvaa ei ole vielä saavutettu.
Tutkimus keskittyy nonprofit-organisaatioihin, brändi-identiteettiin sekä brändimielikuviin. Tutkimuksen kohteena on Pirkanmaalla toimiva edunvalvontajärjestö Tampereen kauppakamari, joka on osa valtakunnallista kauppakamarijärjestöä. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla organisaation johtoa ja toteuttamalla mielikuvakysely organisaation jäsenrekisteristä löytyville henkilöille. Tutkimusongelma on: Mistä syntyy Tampereen kauppakamarin brändimielikuva? Tutkimus jakautuu kahteen osaongelmaan
1. Millainen Tampereen kauppakamarin brändi-identiteetti on?
2. Eroavatko mielikuvat Tampereen kauppakamarista jäsenorganisaatioiden ja ei-jäsenorganisaatioiden edustajien kesken?
Ensimmäistä osaongelmaa tutkittiin tarkastelemalla brändi-identiteettiä yhdeksän eri
teeman avulla, jotka pohjautuvat Kapfererin brändi-identiteettiprismaan sekä Aakerin ja Joachimstahlerin brändi-identiteetin suunnittelukaavioon. Haastattelua ja siinä esiintyneitä teemoja hyödyntäen muodostettiin mielikuvakyselyn kysymyspatteristo.
Mielikuvakyselyn tuloksista voidaan havaita, että Tampereen kauppakamarin jäsen ja ei-jäsenorganisaatioihin kuuluvien vastaajien mielikuvissa on pieniä eroavaisuuksia, mutta erot eivät ole merkittäviä. Tampereen kauppakamarista muodostunut kokonaismielikuva ei kuitenkaan ole täysin yhteneväinen brändi-identiteetin kanssa. Positiiviset mielikuvat toiminnan tarkoituksesta ja tavoitteista luovat vahvan pohjan organisaation brändille, mutta kilpailuedun kirkastamisessa ja viestintään sekä visuaalisuuteen liittyvissä teemoissa tavoitemielikuvaa ei ole vielä saavutettu.