Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden tyytyväisyys opinnoissaan sekä kokemukset koulutuksensa arvostuksesta : Aineistona Amisbarometri 2015.
Lehti, Nina (2018-06-05)
Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden tyytyväisyys opinnoissaan sekä kokemukset koulutuksensa arvostuksesta : Aineistona Amisbarometri 2015.
Lehti, Nina
(05.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden tyytyväisyyttä opintoihinsa, heidän edellytyksiään opiskella sekä opiskelijoiden kokemuksia ammatillisen koulutuksen arvostuksesta.
Tutkimusaihetta on taustoitettu käsittelemällä ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista asemaa ja arvostusta. Nuorten valikoitumista toisen asteen kahteen eri koulutusjärjestelmään on tarkasteltu kriittisesti stratifikaatiotutkimuksen avulla. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään ammatillisen koulutuksen opetuksen käytäntöjä. Teoriaosuuden lopussa käsitellään tarkemmin ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ja keskeyttämisen problematiikkaa.
Tutkimuksessa on käytetty Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus), Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton (SAKKI ry) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyössä keräämää Amisbarometri 2015 -aineistoa. Aineisto on kokonaisotantana kerätty, ja otos edustaa kattavasti Manner-Suomen nuorisolinjan ammatillista peruskoulutusta tarjoavien oppilaitosten opiskelijoita. Aineistoa on analysoitu tilastollisilla menetelmillä. Tutkimuksen keskeisimpiä taustamuuttujia ovat opintoala ja sukupuoli.
Analyysissa löydettiin useita eroavaisuuksia eri alojen opiskelijoiden välillä. Eroja löydettiin esimerkiksi mielipiteistä erilaisten opetusmuotojen määristä, tyytyväisyydestä opetukseen, ylpeyden ja arvostuksen tuntemisesta opinnoista sekä opintoja hidastavista syistä. Opiskelijat, jotka edustavat vähemmistösukupuolta alallaan, tuntevat enemmän merkityksettömyyden tunteita opinnoissaan. Miehet ovat tyytyväisempiä opetukseen, ohjaukseen ja tiedonsaantiin sekä oppilaitosympäristöön, mutta naiset kokevat enemmän ylpeyttä ja arvostusta opinnoistaan. Tyytyväisyys opetukseen, ohjaukseen ja tiedonsaantiin sekä oppilaitosympäristöön ovat suorassa yhteydessä ylpeyden ja arvostuksen kokemiseen ammatillisista opinnoista. Lisäksi opiskelijat kokevat, että lukiota arvostetaan Suomessa enemmän kuin ammatillisia opintoja.
Tutkimustulokset tukevat aiempien tutkimuksien tuloksia. Vaikka opiskelijat ovat suhteellisen tyytyväisiä opintoihinsa, koulutuksessa on paljon kehitettävää. Opetuksen laatua kehittämällä, opettajien työtä tukemalla ja opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävällä toiminnalla voitaisiin parantaa opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista opintoihin.
Tutkimusaihetta on taustoitettu käsittelemällä ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista asemaa ja arvostusta. Nuorten valikoitumista toisen asteen kahteen eri koulutusjärjestelmään on tarkasteltu kriittisesti stratifikaatiotutkimuksen avulla. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään ammatillisen koulutuksen opetuksen käytäntöjä. Teoriaosuuden lopussa käsitellään tarkemmin ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ja keskeyttämisen problematiikkaa.
Tutkimuksessa on käytetty Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus), Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton (SAKKI ry) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyössä keräämää Amisbarometri 2015 -aineistoa. Aineisto on kokonaisotantana kerätty, ja otos edustaa kattavasti Manner-Suomen nuorisolinjan ammatillista peruskoulutusta tarjoavien oppilaitosten opiskelijoita. Aineistoa on analysoitu tilastollisilla menetelmillä. Tutkimuksen keskeisimpiä taustamuuttujia ovat opintoala ja sukupuoli.
Analyysissa löydettiin useita eroavaisuuksia eri alojen opiskelijoiden välillä. Eroja löydettiin esimerkiksi mielipiteistä erilaisten opetusmuotojen määristä, tyytyväisyydestä opetukseen, ylpeyden ja arvostuksen tuntemisesta opinnoista sekä opintoja hidastavista syistä. Opiskelijat, jotka edustavat vähemmistösukupuolta alallaan, tuntevat enemmän merkityksettömyyden tunteita opinnoissaan. Miehet ovat tyytyväisempiä opetukseen, ohjaukseen ja tiedonsaantiin sekä oppilaitosympäristöön, mutta naiset kokevat enemmän ylpeyttä ja arvostusta opinnoistaan. Tyytyväisyys opetukseen, ohjaukseen ja tiedonsaantiin sekä oppilaitosympäristöön ovat suorassa yhteydessä ylpeyden ja arvostuksen kokemiseen ammatillisista opinnoista. Lisäksi opiskelijat kokevat, että lukiota arvostetaan Suomessa enemmän kuin ammatillisia opintoja.
Tutkimustulokset tukevat aiempien tutkimuksien tuloksia. Vaikka opiskelijat ovat suhteellisen tyytyväisiä opintoihinsa, koulutuksessa on paljon kehitettävää. Opetuksen laatua kehittämällä, opettajien työtä tukemalla ja opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävällä toiminnalla voitaisiin parantaa opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista opintoihin.