Nesessiivirakenteet tekstin sujuvuuden, tarkkuuden ja kompleksisuuden mittareina suomea ulkomailla opiskelevilla
Leppäjoki, Siiri (2018-06-11)
Nesessiivirakenteet tekstin sujuvuuden, tarkkuuden ja kompleksisuuden mittareina suomea ulkomailla opiskelevilla
Leppäjoki, Siiri
(11.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on jatkotason suomenoppijoiden tuottaman kirjoitetun kielen sujuvuuden, tarkkuuden ja kompleksisuuden arviointi nesessiivirakenteiden hallinnan perusteella. Tutkimusaineisto on Cimon (nyk. Opetushallitus) järjestämälle suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssille vuonna 2016 pyrkivien suomea ulkomailla opiskelevien opiskelijoiden hakemuskirjeiden osana olevat kirjoitelmat. Informantit edustavat B-tason eli jatkotason suomenoppijoita opettajan arvion mukaan. Tutkimusaineistoon kuuluu jokaiselta informantilta kaksi koetilanteessa tuotettua kirjoitelmaa ja yksi valinnaisessa ympäristössä tuotettu teksti, jonka kirjoittamista ei ole rajattu ajallisesti, ja apuvälineiden käyttö on sallittu.
Tutkimusala on vieraan kielen oppiminen ja tarkemmin keskitytään nesessiivi-ilmausten ja niiden yhteydessä nollapersoonan ja subjektinvalinnan hallintaan. Tutkimuskirjallisuus koostuu vieraan kielen oppimiseen, suomen kielen genetiivisubjektiin, nollapersoonaan ja nesessiivi-ilmauksiin liittyvistä teoksista. Myös verbien modaalisuutta käsitellään nesessiiviverbien yhteydessä.
Tutkimus keskittyy jatkotason suomenoppijoiden kirjoitetun kielen sujuvuuden, tarkkuuden ja kompleksisuuden arviointiin käyttäen mittarina informanttien nesessiivirakenteiden hallintaa. Nesessiivirakenteille tyypillisistä ominaisuuksista tarkastellaan verbimuotoa, valintaa ilmisubjektin ja nollapersoonan välillä, subjektin sijamuotoa sekä infinitiivitäydennyksiä. Yleisimmät aineistossa esiintyvät nesessiiviverbit ovat täytyä, pitää ja tarvita.
Nesessiivirakenteet on jaoteltu nesessiiviverbeihin, nesessiivisiin liittomuotoihin ja kopulallisiin kokijarakenteisiin. Nesessiivi-ilmauksista eniten aineistossa esiintyy nesessiiviverbejä. Informantit hallitsevat nesessiivirakenteiden käytön melko hyvin ja tekstikontekstin perusteella myös nollapersoonan käyttö on tarkoituksenmukaista.
Tutkimustulokset noudattavat aiempien tutkimusten linjaa subjektinvalinnan suhteen. Informanttien kirjoitusajankohdan kielitaito sopii hyvin Eurooppalaisen viitekehyksen taitotason B kielitaidon kuvaukseen ja sen perusteella voidaan todeta nesessiiviverbien hallinnan kuuluvan jatkotason suomenoppijan kieliopilliseen kompetenssiin.
Tutkimusala on vieraan kielen oppiminen ja tarkemmin keskitytään nesessiivi-ilmausten ja niiden yhteydessä nollapersoonan ja subjektinvalinnan hallintaan. Tutkimuskirjallisuus koostuu vieraan kielen oppimiseen, suomen kielen genetiivisubjektiin, nollapersoonaan ja nesessiivi-ilmauksiin liittyvistä teoksista. Myös verbien modaalisuutta käsitellään nesessiiviverbien yhteydessä.
Tutkimus keskittyy jatkotason suomenoppijoiden kirjoitetun kielen sujuvuuden, tarkkuuden ja kompleksisuuden arviointiin käyttäen mittarina informanttien nesessiivirakenteiden hallintaa. Nesessiivirakenteille tyypillisistä ominaisuuksista tarkastellaan verbimuotoa, valintaa ilmisubjektin ja nollapersoonan välillä, subjektin sijamuotoa sekä infinitiivitäydennyksiä. Yleisimmät aineistossa esiintyvät nesessiiviverbit ovat täytyä, pitää ja tarvita.
Nesessiivirakenteet on jaoteltu nesessiiviverbeihin, nesessiivisiin liittomuotoihin ja kopulallisiin kokijarakenteisiin. Nesessiivi-ilmauksista eniten aineistossa esiintyy nesessiiviverbejä. Informantit hallitsevat nesessiivirakenteiden käytön melko hyvin ja tekstikontekstin perusteella myös nollapersoonan käyttö on tarkoituksenmukaista.
Tutkimustulokset noudattavat aiempien tutkimusten linjaa subjektinvalinnan suhteen. Informanttien kirjoitusajankohdan kielitaito sopii hyvin Eurooppalaisen viitekehyksen taitotason B kielitaidon kuvaukseen ja sen perusteella voidaan todeta nesessiiviverbien hallinnan kuuluvan jatkotason suomenoppijan kieliopilliseen kompetenssiin.