Voitto-osuuslainojen oikeudellinen luonne ja verotus
Mohamed, Saara (2018-06-12)
Voitto-osuuslainojen oikeudellinen luonne ja verotus
Mohamed, Saara
(12.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielmassa perehdytään voitto-osuuslainojen oikeudelliseen luonteeseen sekä nostetaan esiin olennaisimpia seikkoja voitto-osuuslainojen verotusasemaan liittyen ottaen huomioon muun ohella voitto-osuuslainojen pääomalajiluokitteluun liittyvät tulkinnallisuudet, voitto-osuuslainojen verotuksen taustalla vaikuttavat vero-oikeudelliset konstruktiot sekä verosuunnitteluun liittyvät aspektit erityisesti korkojen vähentämisen ja veronkiertosäännösten soveltamisen näkökulmasta.
Voitto-osuuslaina on velkasitoumus, jolle laskettava tuotto on sovittu voitto-osuusehtoiseksi ja siten riippuvaiseksi velallisyhtiön tuloksesta. Voitto-osuusehtoinen korko mahdollistaa velkojalle suuremman tuoton lainasta, ja sitä voidaan käyttää yhtäältä ainoana koron määräytymisperusteena sekä toisaalta myös yhdessä kiinteän koron kanssa. Voitto-osuuslainoilla pyritään tavallisesti kompensoimaan sijoituksen korkeampaa riskiä voitto-osuuslainan mahdollistamalla korkeammalla tuottopotentiaalilla sekä minimoimaan sijoitustoiminnan verokustannuksia.
Voitto-osuuslainojen verotusta ei ole elinkeinoverolain korkojenvähennyssäännöstä lukuun ottamatta säännelty laissa, joten voitto-osuuslainojen verokohtelu on kehittynyt kotimaisen verotuskäytännön sekä oikeuskäytännön kautta. Voitto-osuuslainojen verotusasemaa arvioitaessa on olennaista tunnistaa, katsotaanko lainalle maksettava tuotto verotuksessa koroksi vai voitonjaoksi, sillä vierasta pääomaa kohdellaan verotuksessa eri tavalla kuin omaa pääomaa. Voitto-osuuslainoille maksettu tuotto on kotimaisessa verotuskäytännössä säännönmukaisesti katsottu koroksi, ja tuottoa on siten verotettu samoin perustein kuin tavanomaista korkoa.
Voitto-osuuslainoihin liittyy useita verosuunnittelumahdollisuuksia muun muassa yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauteen ja yritysten elinkeinotoiminnasta syntyneiden korkojen vähentämiseen liittyen. Elinkeinoverolaissa on erikseen säädetty vähennyskelpoiseksi sellaiset korkomenot, jotka ovat riippuvaisia liikkeen tuloksesta. Näin ollen voitto-osuuslainojen houkuttelevuutta nostaa merkittävästi se, että niille maksetut korot ovat elinkeinotoiminnassa vähennyskelpoisia. Korkojen vähentäminen on ollut kotimaisessa keskustelussa esillä siitä lähtien, kun uudet korkojenvähennysrajoitukset astuivat voimaan vuonna 2014. Muutoksia on jälleen luvassa ensi vuoden puolella, sillä Suomen tulee saattaa kansallisesti voimaan uutta EU-sääntelyä, jolla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia niin korkojen vähentämiseen kuin koron määritelmään. Uuden EU-sääntelyn merkitystä on pyritty tuomaan tutkielmassa esille olennaisten aihepiirien yhteydessä.
Voitto-osuuslaina on velkasitoumus, jolle laskettava tuotto on sovittu voitto-osuusehtoiseksi ja siten riippuvaiseksi velallisyhtiön tuloksesta. Voitto-osuusehtoinen korko mahdollistaa velkojalle suuremman tuoton lainasta, ja sitä voidaan käyttää yhtäältä ainoana koron määräytymisperusteena sekä toisaalta myös yhdessä kiinteän koron kanssa. Voitto-osuuslainoilla pyritään tavallisesti kompensoimaan sijoituksen korkeampaa riskiä voitto-osuuslainan mahdollistamalla korkeammalla tuottopotentiaalilla sekä minimoimaan sijoitustoiminnan verokustannuksia.
Voitto-osuuslainojen verotusta ei ole elinkeinoverolain korkojenvähennyssäännöstä lukuun ottamatta säännelty laissa, joten voitto-osuuslainojen verokohtelu on kehittynyt kotimaisen verotuskäytännön sekä oikeuskäytännön kautta. Voitto-osuuslainojen verotusasemaa arvioitaessa on olennaista tunnistaa, katsotaanko lainalle maksettava tuotto verotuksessa koroksi vai voitonjaoksi, sillä vierasta pääomaa kohdellaan verotuksessa eri tavalla kuin omaa pääomaa. Voitto-osuuslainoille maksettu tuotto on kotimaisessa verotuskäytännössä säännönmukaisesti katsottu koroksi, ja tuottoa on siten verotettu samoin perustein kuin tavanomaista korkoa.
Voitto-osuuslainoihin liittyy useita verosuunnittelumahdollisuuksia muun muassa yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauteen ja yritysten elinkeinotoiminnasta syntyneiden korkojen vähentämiseen liittyen. Elinkeinoverolaissa on erikseen säädetty vähennyskelpoiseksi sellaiset korkomenot, jotka ovat riippuvaisia liikkeen tuloksesta. Näin ollen voitto-osuuslainojen houkuttelevuutta nostaa merkittävästi se, että niille maksetut korot ovat elinkeinotoiminnassa vähennyskelpoisia. Korkojen vähentäminen on ollut kotimaisessa keskustelussa esillä siitä lähtien, kun uudet korkojenvähennysrajoitukset astuivat voimaan vuonna 2014. Muutoksia on jälleen luvassa ensi vuoden puolella, sillä Suomen tulee saattaa kansallisesti voimaan uutta EU-sääntelyä, jolla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia niin korkojen vähentämiseen kuin koron määritelmään. Uuden EU-sääntelyn merkitystä on pyritty tuomaan tutkielmassa esille olennaisten aihepiirien yhteydessä.