Työntekijän työntekoedellytysten lakkaaminen irtisanomisperusteena ja asiakkaiden vaikutus irtisanomisperusteen täyttymiseen

Abstract

Markkinavoimien yhteiskunnallinen vaikutus on lisääntynyt. Muutos tarkoittaa samalla asiakkaiden vaikutusvallan lisääntymistä, kun markkinavoimien vaikutus toteutuu käytännössä asiakkaiden ostopäätösten välityksellä. Asiakkaat voivat suoraan vaikuttaa markkinatoimijoihin ja siten työnantajiin. Kiistanalaisempi kysymys on, missä määrin asiakkaat voivat suoraan vaikuttaa yksittäisen työntekijän työsuhteeseen. Asiakkaiden vaikutuksesta ei oikeuskäytännössäkään ole yhteneväistä tulkintalinjaa.

Tämä tutkielma tarkastelee työsopimuslain (55/2001) 7:2:n mukaista työntekijän työntekoedellytysten lakkaamista irtisanomisperusteena ja asiakkaiden vaikutusta irtisanomisperusteen täyttymiseen. Työntekijän työntekoedellytysten lakkaamista irtisanomisperusteena tarkastellaan niin suhteessa muihin työntekijästä johtuviin irtisanomisperusteisiin kuin suhteessa kollektiivisiin irtisanomisperusteisiin. Lisäksi käydään läpi vuokratyöntekijöihin liittyviä erityispiirteitä sekä tarkastellaan työ- ja virkasuhteen päättämiseen liittyviä eroavaisuuksia (valtion virkamieslaki (750/1994) ja laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003)). Tarkastelussa on otettu huomioon aiheeseen liittyvä EU:n sääntely sekä kansainvälinen sääntely (YK, ILO, EN).

Tutkielman lähtökohtana on tuomio KKO 2017:27, jonka mukaista ratkaisulinjaa tarkastellaan läpi tutkielman suhteessa työoikeudelliseen sääntelyyn ja vallitsevaan oikeustilaan. Tarkoituksena on samalla selvittää, millaisia vaikutuksia tuomion KKO 2017:27 mukaisen tulkintalinjan vakiintumisella olisi nykytilaan verrattuna. Tutkielman pääasiallinen metodi on lainopillinen. Ajoittain tarkastelussa painottuvat tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat ja mahdolliset lainsäädännölliset kehittämistarpeet, jolloin tutkielman lähestymistavan voidaan katsoa olevan de lege ferenda -tutkimuksen mukainen.

Työntekoedellytysten lakkaaminen on irtisanomisperusteena tulkinnallisesti jopa vaikeaselkoinen. Irtisanomisperustetta sekä tuomion KKO 2017:27 mukaista tulkintalinjaa tulee ehdottomasti tarkastella kokonaisuutena. Tarkastelun perusteella on todettavissa aiheeseen liittyen useita tulkinnallisia ja kiistanalaisiakin kysymyksiä niin perinteisen työoikeudellisen sääntelyn kuin kansainvälisenkin sääntelyn näkökulmasta.