Yksilöllinen työsuhdeturva Suomessa ja Venäjällä
Kemppi, Kirsi (2018-06-12)
Tiivistelmä
Työsuhdeturvalla tarkoitetaan työntekijän turvaa työsuhteen epäoikeudenmukaista menettämistä vastaan. Yksilöllisestä työsuhdeturvasta on kysymys silloin, kun lainsäädäntö luo reunaehdot ja edellytykset työsopimuksen päättämiselle henkilökohtaisella perusteella. Sen lisäksi, että työsuhdeturvalla on keskeistä merkitystä työntekijöiden kannalta, se voi vaikuttaa myös työnantajayritysten toimintaan ja esimerkiksi työllistämiskynnykseen. Työsuhdeturvaan liittyvät ratkaisut ovat myös osa työmarkkinapolitiikkaa. Maailmanpoliittisen tilanteen haastavuudesta huolimatta Venäjä on Suomelle rajanaapurina merkittävä kauppakumppani. Suomen ja Venäjän rajan ylitse liikkuu yrityksiä ja työntekijöitä, ja siten myös Venäjän työsuhdeturvaa kannattaa tutkia.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää Suomen ja Venäjän työoikeuden reunaehtoja yksilölliselle työsuhdeturvalle sekä vertailla niitä toisiinsa. Tutkielma taustoittaa aluksi Venäjän federaation yhteiskunnallisia erityispiirteitä sekä esittelee työn sääntelyn oikeudellisia ja työmarkkinoiden toimintaan liittyviä lähtökohtia vertailtavissa maissa. Suomalaisen ja venäläisen yksilöllisen työsuhdeturvan käsittely etenee maakohtaisesti vuorotellen tarkastellen työsuhdeturvan lähtökohtia, määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen päättämisperusteita, työsuhteen päättämismenettelyjä, työntekijän oikeussuojakeinoja työsopimuksen päättämistilanteissa sekä työsopimuksen laittoman päättämisen seuraamuksia. Tutkimus on oikeusvertaileva ja sen metodina on lainoppi. Tutkielmassa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös oikeuskulttuuriset tekijät.
Suomen ja Venäjän yksilöllisessä työsuhdeturvassa on lainsäädännön tasolla monia samankaltaisuuksia, mutta myös eroavaisuuksia. Olennaisena erona on, että Venäjällä tuomioistuin voi korvausten tuomitsemisen lisäksi lainvoimaisesti palauttaa laittomasti päätetyn työsuhteen, eli työntekijällä on oikeus palata menettämäänsä työhön. Suomessa laittomasti päätetystä työsopimuksesta voi seurata työnantajan korvaus- ja hyvitysvelvollisuus laittomasti erotetulle työntekijälle.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää Suomen ja Venäjän työoikeuden reunaehtoja yksilölliselle työsuhdeturvalle sekä vertailla niitä toisiinsa. Tutkielma taustoittaa aluksi Venäjän federaation yhteiskunnallisia erityispiirteitä sekä esittelee työn sääntelyn oikeudellisia ja työmarkkinoiden toimintaan liittyviä lähtökohtia vertailtavissa maissa. Suomalaisen ja venäläisen yksilöllisen työsuhdeturvan käsittely etenee maakohtaisesti vuorotellen tarkastellen työsuhdeturvan lähtökohtia, määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen päättämisperusteita, työsuhteen päättämismenettelyjä, työntekijän oikeussuojakeinoja työsopimuksen päättämistilanteissa sekä työsopimuksen laittoman päättämisen seuraamuksia. Tutkimus on oikeusvertaileva ja sen metodina on lainoppi. Tutkielmassa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös oikeuskulttuuriset tekijät.
Suomen ja Venäjän yksilöllisessä työsuhdeturvassa on lainsäädännön tasolla monia samankaltaisuuksia, mutta myös eroavaisuuksia. Olennaisena erona on, että Venäjällä tuomioistuin voi korvausten tuomitsemisen lisäksi lainvoimaisesti palauttaa laittomasti päätetyn työsuhteen, eli työntekijällä on oikeus palata menettämäänsä työhön. Suomessa laittomasti päätetystä työsopimuksesta voi seurata työnantajan korvaus- ja hyvitysvelvollisuus laittomasti erotetulle työntekijälle.