Julkisoikeudellisen ja siviilioikeudellisen ympäristövastuun jakautuminen ja asema osakeyhtiön konkurssissa
Yli-Hongisto, Milja (2018-06-12)
Julkisoikeudellisen ja siviilioikeudellisen ympäristövastuun jakautuminen ja asema osakeyhtiön konkurssissa
Yli-Hongisto, Milja
(12.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee konkurssipesän julkisoikeudellista ja siviilioikeudellista ympäristövastuuta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mikä taho on julkisoikeudellisessa ja siviilioikeudellisessa ympäristövastuussa konkurssin alkamisen jälkeen. Tutkielman tarkoituksena on myös tarkastella, millaisessa asemassa ympäristövastuu on suhteessa maksunsaantijärjestykseen, jonka perusteella velkojille suoritetaan maksu konkurssissa. Lisäksi tutkielma pyrkii selvittämään, onko ympäristövastuu erilaisessa asemassa riippuen siitä, jatkaako konkurssipesä konkurssivelallisen ennen konkurssia harjoittamaa toimintaa vai ei.
Tutkielmassa kysymyksiä on käsitelty oikeusdogmatiivisen lähestymistavan avulla. Tutkimuskysymyksiä on pyritty lähestymään erityisesti lainsäädännön, lainvalmisteluaineiston, oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön kautta. Tutkielmassa on nostettu esiin yksittäisiä oikeusvertailevia näkökulmia, mutta tutkielman näkökulma ja painopiste ovat kansallisen oikeustilan tutkimisessa.
Suoritettu tarkastelu osoittaa, että konkurssipesän julkisoikeudellista ympäristövastuuta koskeva oikeustila on epäselvä. Konkurssipesän ympäristövastuuta koskevat kysymykset ovat ongelmallisia, koska niihin ei ole otettu lain tasolla kantaa. Ainoastaan lainvalmisteluaineistoon tai oikeuskäytäntöön perustuva oikeustila on nähtävä ongelmallisena ennustettavuuden sekä velkojien yhdenvertaisuuden periaatteen näkökulmasta. Tutkielmassa on katsottu, että tutkielman tekohetkellä voimassa olevan lainsäädännön perusteella julkisoikeudellista ympäristövastuuta olisi tarkoituksenmukaisinta käsitellä samoin perustein kuin muita konkurssipesälle asetettavia velvoitteita. Koska konkurssipesän julkisoikeudellista ympäristövastuuta koskeva oikeustila on epäselvä, on toivottavaa, että lainsäätäjä ottaa kysymykseen kantaa lain tasolla. Siviilioikeudellisen ympäristövastuun kohdalla oikeustila on selkeämpi, koska siviilioikeudellista ympäristövastuu on mahdollista rinnastaa tavalliseen vahingonkorvausvastuuseen.
Tutkielmassa kysymyksiä on käsitelty oikeusdogmatiivisen lähestymistavan avulla. Tutkimuskysymyksiä on pyritty lähestymään erityisesti lainsäädännön, lainvalmisteluaineiston, oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön kautta. Tutkielmassa on nostettu esiin yksittäisiä oikeusvertailevia näkökulmia, mutta tutkielman näkökulma ja painopiste ovat kansallisen oikeustilan tutkimisessa.
Suoritettu tarkastelu osoittaa, että konkurssipesän julkisoikeudellista ympäristövastuuta koskeva oikeustila on epäselvä. Konkurssipesän ympäristövastuuta koskevat kysymykset ovat ongelmallisia, koska niihin ei ole otettu lain tasolla kantaa. Ainoastaan lainvalmisteluaineistoon tai oikeuskäytäntöön perustuva oikeustila on nähtävä ongelmallisena ennustettavuuden sekä velkojien yhdenvertaisuuden periaatteen näkökulmasta. Tutkielmassa on katsottu, että tutkielman tekohetkellä voimassa olevan lainsäädännön perusteella julkisoikeudellista ympäristövastuuta olisi tarkoituksenmukaisinta käsitellä samoin perustein kuin muita konkurssipesälle asetettavia velvoitteita. Koska konkurssipesän julkisoikeudellista ympäristövastuuta koskeva oikeustila on epäselvä, on toivottavaa, että lainsäätäjä ottaa kysymykseen kantaa lain tasolla. Siviilioikeudellisen ympäristövastuun kohdalla oikeustila on selkeämpi, koska siviilioikeudellista ympäristövastuu on mahdollista rinnastaa tavalliseen vahingonkorvausvastuuseen.