Sote-uudistuksen diskurssit : Diskurssianalyysi Ilta-Sanomien ja Forssan Lehden pääkirjoituksista
Myllylä, Laura (2018-06-25)
Sote-uudistuksen diskurssit : Diskurssianalyysi Ilta-Sanomien ja Forssan Lehden pääkirjoituksista
Myllylä, Laura
(25.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan pääkirjoituksia, jotka käsittelevät sote-uudistusta. Tutkimus kuuluu kriittisen tekstintutkimuksen alaan. Sen tarkoitus on selvittää, miten sote-uudistuksesta puhutaan pääkirjoituksissa ja minkälaisiin diskursseihin ne osallistuvat. Tutkimusaineisto on kerätty Forssan Lehdestä ja Ilta-Sanomista vuosilta 2014–2017. Tutkimuskysymykseni ovat, 1) minkälaisia aihepiirejä sote-uudistuksesta otetaan esille ja miten sote-uudistusta kuvataan, 2) minkälaiset roolit hallitukselle, kunnallisille päättäjille ja kansalaisille kirjoitetaan sekä 3) minkälaisiin diskursseihin pääkirjoitukset osallistuvat ja eroavatko Forssan Lehden ja Ilta-Sanomien diskurssit toisistaan.
Tutkimus pohjautuu Hallidayn (1985) systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan. Lisäksi tärkeitä lähteitä ovat Fairclough’n (1995, 1997) soveltama kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimusaineistoa analysoidaan systeemis-funktionaalisen kieliteorian monifunktioisuuden näkökulmasta. Ideationaalinen metafunktio tarkoittaa, miten ympäröivää maailmaa nimetään ja kuvaillaan. Interpersoonainen metafunktio viittaa teksteihin kirjoittuviin identiteetteihin ja vuorovaikutussuhteisiin. Tekstuaalinen metafunktio tarkoittaa sitä, miten teksteistä rakentuu koherentteja kokonaisuuksia erilaisilla kielenkeinoilla.
Forssan Lehden pääkirjoituksissa toistuvasti esiintyy kolme valtakunnallisen tason diskurssia (muutosdiskurssi, poliittinen diskurssi ja epäonnistumisen ja epävarmuuden diskurssi) ja kolme paikallisen tason diskurssia (kuntien oikeuksien diskurssi, kansalaisten oikeuksien diskurssi ja yhteisöllisyyden ja kollektiivisen vastuun diskurssi). Ilta-Sanomien pääkirjoitukset erityisesti osallistuvat kolmeen valtakunnallisen tason diskurssiin (poliittinen diskurssi, epäonnistumisen diskurssi ja huijausdiskurssi) ja kahteen paikallisen tason diskurssiin (kansalaisten oikeuksien diskurssi ja kuntien valta -diskurssi).
Paikallislehti Forssan Lehti ja valtakunnallisesti luettu Ilta-Sanomat käsittelevät monia samoja sote-uudistukseen liittyviä aiheita, mutta niiden näkökulmat eroavat myös. Sote-uudistuksen toteuttamista pidetään tarpeellisena kummankin lehden aineistossa, mutta Forssan Lehden pääkirjoituksissa on erityisesti näkyvillä paikallinen näkökulma ja Ilta-Sanomat puolestaan ei käsittele sote-uudistuksen alueellisia vaikutuksia lähes ollenkaan.
Tutkimus pohjautuu Hallidayn (1985) systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan. Lisäksi tärkeitä lähteitä ovat Fairclough’n (1995, 1997) soveltama kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimusaineistoa analysoidaan systeemis-funktionaalisen kieliteorian monifunktioisuuden näkökulmasta. Ideationaalinen metafunktio tarkoittaa, miten ympäröivää maailmaa nimetään ja kuvaillaan. Interpersoonainen metafunktio viittaa teksteihin kirjoittuviin identiteetteihin ja vuorovaikutussuhteisiin. Tekstuaalinen metafunktio tarkoittaa sitä, miten teksteistä rakentuu koherentteja kokonaisuuksia erilaisilla kielenkeinoilla.
Forssan Lehden pääkirjoituksissa toistuvasti esiintyy kolme valtakunnallisen tason diskurssia (muutosdiskurssi, poliittinen diskurssi ja epäonnistumisen ja epävarmuuden diskurssi) ja kolme paikallisen tason diskurssia (kuntien oikeuksien diskurssi, kansalaisten oikeuksien diskurssi ja yhteisöllisyyden ja kollektiivisen vastuun diskurssi). Ilta-Sanomien pääkirjoitukset erityisesti osallistuvat kolmeen valtakunnallisen tason diskurssiin (poliittinen diskurssi, epäonnistumisen diskurssi ja huijausdiskurssi) ja kahteen paikallisen tason diskurssiin (kansalaisten oikeuksien diskurssi ja kuntien valta -diskurssi).
Paikallislehti Forssan Lehti ja valtakunnallisesti luettu Ilta-Sanomat käsittelevät monia samoja sote-uudistukseen liittyviä aiheita, mutta niiden näkökulmat eroavat myös. Sote-uudistuksen toteuttamista pidetään tarpeellisena kummankin lehden aineistossa, mutta Forssan Lehden pääkirjoituksissa on erityisesti näkyvillä paikallinen näkökulma ja Ilta-Sanomat puolestaan ei käsittele sote-uudistuksen alueellisia vaikutuksia lähes ollenkaan.