H. C. Andersenin Nattergalenin suomennokset vertailussa
Hämäläinen, Simo (2018-06-25)
H. C. Andersenin Nattergalenin suomennokset vertailussa
Hämäläinen, Simo
(25.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielman pääaihe on kääntäminen. Koska tarkoitus on verrata eri-ikäisiä tietyn sadun käännöksiä, ala-aiheita ovat käännösteorioiden ja käännöstieteen kehitys, käytännön käännösratkaisut sekä lastenkirjallisuuden kääntäminen. Myös suomen kielenhuollon historiaan perehdytään.
Tutkielma vertailee tanskalaisen H. C. Andersenin sadun Nattergalen eli Satakieli eri suomennoksia. Tanskasta suomeen tehtyjä lyhentämättömiä käännöksiä on seitsemän eri käännöstä, jotka eivät ole vain aikaisempien käännöksien pienimuutoksisia korjailuja. Ensimmäinen käännös on Julius Krohnin käännös vuodelta 1869 ja viimeinen on Anna-Maija Raittilan käännös vuodelta 1986; yksi kääntäjistä, Maila Talvio, on suomentanut sadun kolme kertaa.
Tutkielma vertailee käännöksiä ja lähtötekstiä toisiinsa ja eri käännösteorioiden käsitteisiin kuten eri ekvivalenssikäsityksiin tai skoposteoriaan. Lähtötekstiä tarkastel-laan Andersenin kirjoittanäänestä kirjoitetun tutkimuksen valossa, ja käännösten yksi-tyiskohtia vertaillaan kielenhuollon suosituksiin eri aikoina. Käännösten ja lähtötekstin lauseiden ja infiniittisten lausekkeitten määrää vertaillaan kvantitatiivisesti, jotta voitaisiin arvioida, onko eri käännöksissä havaittavissa lauseiden ja infiniittisten lausekkeiden määrässä kvantitatiivista adaptaatiota.
Kaikki käännökset ovat pätevien kääntäjien kääntämiä, mutta analyysi osoittaa niissä olevan suuriakin eroja. Odotettavasti sellaisia kartettavia piirteitä, joihin kielenhuolto on kiinnittänyt huomiota, on uudemmissa käännöksissä vähemmän. Vaihtelevalla menes-tyksellä on käännetty sellaisia kohtia, joissa kielen sujuvuus, tiiviys ja yksiselitteisyys suuntaavat ristiriitaan; esimerkiksi Talvion kolmessa suomennoksessa on havaittavissa selviä parannuksia vanhimmasta käännöksestä uusimpaan. Kvantitatiivinen analyysi osoittaa, että lauseiden määrä käännöksissä on lähtötekstiä vähäisempi. Infiniittisten lausekkeiden määrässä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua kääntäjien välillä.
Tutkielma vertailee tanskalaisen H. C. Andersenin sadun Nattergalen eli Satakieli eri suomennoksia. Tanskasta suomeen tehtyjä lyhentämättömiä käännöksiä on seitsemän eri käännöstä, jotka eivät ole vain aikaisempien käännöksien pienimuutoksisia korjailuja. Ensimmäinen käännös on Julius Krohnin käännös vuodelta 1869 ja viimeinen on Anna-Maija Raittilan käännös vuodelta 1986; yksi kääntäjistä, Maila Talvio, on suomentanut sadun kolme kertaa.
Tutkielma vertailee käännöksiä ja lähtötekstiä toisiinsa ja eri käännösteorioiden käsitteisiin kuten eri ekvivalenssikäsityksiin tai skoposteoriaan. Lähtötekstiä tarkastel-laan Andersenin kirjoittanäänestä kirjoitetun tutkimuksen valossa, ja käännösten yksi-tyiskohtia vertaillaan kielenhuollon suosituksiin eri aikoina. Käännösten ja lähtötekstin lauseiden ja infiniittisten lausekkeitten määrää vertaillaan kvantitatiivisesti, jotta voitaisiin arvioida, onko eri käännöksissä havaittavissa lauseiden ja infiniittisten lausekkeiden määrässä kvantitatiivista adaptaatiota.
Kaikki käännökset ovat pätevien kääntäjien kääntämiä, mutta analyysi osoittaa niissä olevan suuriakin eroja. Odotettavasti sellaisia kartettavia piirteitä, joihin kielenhuolto on kiinnittänyt huomiota, on uudemmissa käännöksissä vähemmän. Vaihtelevalla menes-tyksellä on käännetty sellaisia kohtia, joissa kielen sujuvuus, tiiviys ja yksiselitteisyys suuntaavat ristiriitaan; esimerkiksi Talvion kolmessa suomennoksessa on havaittavissa selviä parannuksia vanhimmasta käännöksestä uusimpaan. Kvantitatiivinen analyysi osoittaa, että lauseiden määrä käännöksissä on lähtötekstiä vähäisempi. Infiniittisten lausekkeiden määrässä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua kääntäjien välillä.