Fysiikan oppiaineen arviointi lukio-opiskelijan näkökulmasta
Syrjälä, Edith (2018-06-27)
Fysiikan oppiaineen arviointi lukio-opiskelijan näkökulmasta
Syrjälä, Edith
(27.06.2018)
Aineistoon ei Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa on tutkittu lukiolaisten kokemuksia fysiikan (oppiaine) arvioinnista. Tutkimus perustuu lukion uusimpaan opetussuunnitelmaan (2015). Tutkimuksessa oli kolme kysymystä: mitä arviointimenetelmiä käytetään, millaisena lukiolaiset kokevat ne ja onko keskimääräisellä kurssiarvosanalla vaikutusta arviointimenetelmän kokemuksiin. Tutkimuksessa käytettiin pääasiallisesti kvantitatiivista tutkimusotetta eli aineisto kerättiin numeroina. Varsinaisessa analyysissä käytettiin kuvailevaa tilastoanalyysiä.
Kyselylomakkeessa pyydettiin arvioimaan lukion opetussuunnitelman kriteerien perusteella kahdeksaa käytetyintä arviointimenetelmää asteikolla 1-5. Arviointimenetelmät olivat arviointimenetelmistä formatiiviset testit, havainnointi oppituntiaktiivisuudesta, kotitehtävien tekeminen, portfolio, itsearviointi, vertaisarviointi, loppukoe ja kokeelliset tehtävät. Loppukokeella tarkoitettiin kurssin päättävää summatiivista koetta. Arvioitavat väitteet olivat motivoivatko menetelmät opiskelemaan, tukevatko ne itseluottamusta, auttavatko ne ymmärtämään paremmin, mitä pitäisi oppia ja auttavatko arviointimenetelmät kehittämään opiskelutaitoja.
Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella kolmesta suomalaisesta lukiosta. Osallistuneet olivat lukion toiselta ja kolmannelta vuosikurssilta. Otos oli 89. Kussakin lukiossa oli käytetty vähintään kuutta eri arviointimenetelmää. Koko tutkimusotoksessa oli käytetty kaikkia kyseltyjä arviointimenetelmiä. Niiden lisäksi opiskelijat ehdottivat arviointimenetelmiksi tuntinäytteet, pähkinät (laajemmat ongelmanratkaisutehtävät) ja erilaiset projektit. Nykyinen opetussuunnitelma (2015) astui voimaan 1.6.2016. Vastanneista on huomioitava, että lukiota kolmatta vuotta käyneet opiskelivat vanhan (2003) opetussuunnitelman mukaisesti.
Suosituimmat arviointimenetelmät olivat kotitehtävät, loppukoe ja formatiiviset testit. Havainnointi perinteisistä menetelmistä tunnettiin vähiten mielekkääksi. Itsearviointi kaikissa kategorioissa tunnettiin vieraaksi.
Kurssiarvosanalla ja arviointimenetelmän mielekkyydellä on merkitystä: erilaiset lukiolaiset pitävät erilaisista menetelmistä. Lisäksi, mitä korkeampi arvosana, sen mielekkäämmiksi kaikki arviointimenetelmät arvioitiin. Havainnot tukevat käsitystä, että monipuolisten arviointimenetelmien käyttö tukee erilaisia oppijoita.
Kyselylomakkeessa pyydettiin arvioimaan lukion opetussuunnitelman kriteerien perusteella kahdeksaa käytetyintä arviointimenetelmää asteikolla 1-5. Arviointimenetelmät olivat arviointimenetelmistä formatiiviset testit, havainnointi oppituntiaktiivisuudesta, kotitehtävien tekeminen, portfolio, itsearviointi, vertaisarviointi, loppukoe ja kokeelliset tehtävät. Loppukokeella tarkoitettiin kurssin päättävää summatiivista koetta. Arvioitavat väitteet olivat motivoivatko menetelmät opiskelemaan, tukevatko ne itseluottamusta, auttavatko ne ymmärtämään paremmin, mitä pitäisi oppia ja auttavatko arviointimenetelmät kehittämään opiskelutaitoja.
Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella kolmesta suomalaisesta lukiosta. Osallistuneet olivat lukion toiselta ja kolmannelta vuosikurssilta. Otos oli 89. Kussakin lukiossa oli käytetty vähintään kuutta eri arviointimenetelmää. Koko tutkimusotoksessa oli käytetty kaikkia kyseltyjä arviointimenetelmiä. Niiden lisäksi opiskelijat ehdottivat arviointimenetelmiksi tuntinäytteet, pähkinät (laajemmat ongelmanratkaisutehtävät) ja erilaiset projektit. Nykyinen opetussuunnitelma (2015) astui voimaan 1.6.2016. Vastanneista on huomioitava, että lukiota kolmatta vuotta käyneet opiskelivat vanhan (2003) opetussuunnitelman mukaisesti.
Suosituimmat arviointimenetelmät olivat kotitehtävät, loppukoe ja formatiiviset testit. Havainnointi perinteisistä menetelmistä tunnettiin vähiten mielekkääksi. Itsearviointi kaikissa kategorioissa tunnettiin vieraaksi.
Kurssiarvosanalla ja arviointimenetelmän mielekkyydellä on merkitystä: erilaiset lukiolaiset pitävät erilaisista menetelmistä. Lisäksi, mitä korkeampi arvosana, sen mielekkäämmiksi kaikki arviointimenetelmät arvioitiin. Havainnot tukevat käsitystä, että monipuolisten arviointimenetelmien käyttö tukee erilaisia oppijoita.