Kuntien tiedolla johtaminen : Kunnallishallinnon tietojärjestelmäratkaisun hankinnan vaatimukset ja esteet
Dahl, Anne (2018-05-11)
Kuntien tiedolla johtaminen : Kunnallishallinnon tietojärjestelmäratkaisun hankinnan vaatimukset ja esteet
(11.05.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052324562
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052324562
Tiivistelmä
Kuntien toimintaympäristön epävarmuuden lisääntyessä kunnat tarvitsevat päätöksenteon tueksi entistä enemmän tietoa toiminnastaan. Vaikka tehokkaan päätöksenteon edellytys ovat sujuvat informaatiovirrat prosessien välillä sekä huolellinen, tietoon perustuva päätösten valmistelu, kunnilla ei ole usein käytössä riittävästi relevanttia, luotettavaa tai vertailukelpoista tietoa kunnan johtamisen ja päätöksenteon tarpeisiin. Jotta päätöksenteossa voidaan reagoida muutoksiin nopeasti, päätöksenteon tueksi tarvitaan tietojärjestelmäratkaisuja, joiden avulla eri lähteistä tulevaa tietoa voidaan yhdistää tulevaisuuden ennakoimiseksi. Vaikka tiedolla johtamisen tarve nyky-ympäristössä on selvä, monet kunnat eivät ole ottaneet käyttöön kuntien tarpeisiin suunniteltuja tiedolla johtamisen järjestelmäratkaisuja. Tästä syystä tämä tutkimus tarkastelee, mikä estää kuntia hankkimasta tai ottamasta käyttöön kunnallishallinnon tiedolla johtamisen tarpeisiin kehitettyjä järjestelmäratkaisuja ja mitkä ovat kunnallishallinnon näkökulmasta kuntien tiedolla johtamisen järjestelmäratkaisun vaatimukset.
Tutkimuksessa noudatetaan induktiivista ankkuroidun teorian (grounded theory) lähestymistapaa, jonka mukaisesti tutkimuksen kirjallisuusintegraatio on toteutettu vasta aineiston keräyksen jälkeen. Tutkimuksen kirjallisuusintegraatiossa hyödynnetään teoreettista otantaa, jossa kirjallisuusotanta koostuu tutkimuksen kannalta olennaisesta tiedolla johtamisen järjestelmiä sekä järjestelmien hankintaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Empiirisen aineiston analyysin ja kirjallisuusintegraation pohjalta tutkimuksen lopputuotteena muodostuu kuntien tiedolla johtamisen tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisen viitekehys, jonka avulla kuntien tiedolla johtamisen järjestelmien kehittämisen eri osapuolien rooleja ja vastuita voidaan tunnistaa jatkossa helpommin.
Tutkimuksen tulosten mukaan tiedolla johtamisen järjestelmien pohjainfrastruktuuri on kunnissa puutteellinen ja kuntien tiedolla johtamisen järjestelmäympäristö on samalla tasolla kuin yksityisen sektorin suuryrityksissä 80–90-luvuilla. Puutteellisen pohjainfrastruktuurin vuoksi kunnilla ei vielä ole valmiuksia ottaa käyttöön nykyaikaisia tiedolla johtamisen järjestelmiä. Niin kauan kuin kunnissa ei ole järjestelmiä, jotka tuottaisivat riittävästi tietoa johtamisen tarpeisiin, kuntia ei käytännössä voida johtaa tiedolla. Järjestelmien käyttöönottoa ja hankintaa estävät myös vallalla olevat asenteet, toimintakulttuuri sekä käytössä olevat järjestelmät, teknologiat ja prosessit. Tulosten valossa näyttää siltä, että kuntien tiedolla johtaminen on yleisesti huonossa tilassa. Tutkimuksen pohjalta voidaan myös todeta, että siinä missä yksityisellä sektorilla puhutaan business intelligence -järjestelmistä julkisella sektorilla Suomessa puhutaan tällä hetkellä tiedolla johtamisesta.
Tutkimuksessa noudatetaan induktiivista ankkuroidun teorian (grounded theory) lähestymistapaa, jonka mukaisesti tutkimuksen kirjallisuusintegraatio on toteutettu vasta aineiston keräyksen jälkeen. Tutkimuksen kirjallisuusintegraatiossa hyödynnetään teoreettista otantaa, jossa kirjallisuusotanta koostuu tutkimuksen kannalta olennaisesta tiedolla johtamisen järjestelmiä sekä järjestelmien hankintaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Empiirisen aineiston analyysin ja kirjallisuusintegraation pohjalta tutkimuksen lopputuotteena muodostuu kuntien tiedolla johtamisen tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisen viitekehys, jonka avulla kuntien tiedolla johtamisen järjestelmien kehittämisen eri osapuolien rooleja ja vastuita voidaan tunnistaa jatkossa helpommin.
Tutkimuksen tulosten mukaan tiedolla johtamisen järjestelmien pohjainfrastruktuuri on kunnissa puutteellinen ja kuntien tiedolla johtamisen järjestelmäympäristö on samalla tasolla kuin yksityisen sektorin suuryrityksissä 80–90-luvuilla. Puutteellisen pohjainfrastruktuurin vuoksi kunnilla ei vielä ole valmiuksia ottaa käyttöön nykyaikaisia tiedolla johtamisen järjestelmiä. Niin kauan kuin kunnissa ei ole järjestelmiä, jotka tuottaisivat riittävästi tietoa johtamisen tarpeisiin, kuntia ei käytännössä voida johtaa tiedolla. Järjestelmien käyttöönottoa ja hankintaa estävät myös vallalla olevat asenteet, toimintakulttuuri sekä käytössä olevat järjestelmät, teknologiat ja prosessit. Tulosten valossa näyttää siltä, että kuntien tiedolla johtaminen on yleisesti huonossa tilassa. Tutkimuksen pohjalta voidaan myös todeta, että siinä missä yksityisellä sektorilla puhutaan business intelligence -järjestelmistä julkisella sektorilla Suomessa puhutaan tällä hetkellä tiedolla johtamisesta.