"Ellei tässä tehdä jotakin meidän naistemme kokoomiseksi, niin hukka meidät perii." Naisten Ääni- lehti vuosina 1905-1920
Suomivirta, Emmi (2018-05-20)
"Ellei tässä tehdä jotakin meidän naistemme kokoomiseksi, niin hukka meidät perii." Naisten Ääni- lehti vuosina 1905-1920
(20.05.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018062526382
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018062526382
Tiivistelmä
Pro gradu- tutkielmassani tutkin Naisten Ääni- lehteä vuosina 1905-1920. Naisten Ääni- lehti oli Naisasialiitto Unionin ja Suomalaisen Naisliiton julkaisema lehti, ja sen päätoimittajana toimi Maikki Friberg. Naisten Ääni- lehti alkoi ilmestymään vuonna 1905 uudenlaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa, naisten äänioikeudesta oli tullut merkittävä naisasiakysymys. Suomalainen naisasialiike oli alkanut järjestäytyä jo 1800-luvun lopulla ja liittyi laajempaan yhteiskunnalliseen liikehdintään. Naisten Ääni- lehti ja sen toimittajat pitivät tärkeimpänä tehtävänään valistaa naisia erilaisissa heitä koskevissa kysymyksissä. Tutkimuksen aikana keskeisiksi aiheiksi lehdessä nousevat naisten äänioikeus ja äänestäminen eduskuntavaaleissa, naisten työssäkäynti, avioliittoon liittyvä lainsäädäntö ja siveyskysymykset.
Olen tutkinut työssäni erityisesti Naisten Ääni- lehden pääkirjoituksia ja diskurssianalyysin avulla pyrin selvittämään, minkälaisiin asioihin lehdessä otettiin kantaa ja mitä asioita pidettiin naislukijoiden kannalta erityisen tärkeinä. Pyrin myös selvittämään miten lehden ja naisliittojen ajamat asiat toteutuivat 1900-luvun alun Suomessa. Saatiinko lehden ajamiin keskeisiin asioihin muutosta? Kuuluiko naisten ääni?
Työni käsittelyluvut olen jäsentänyt niin, että ensimmäisessä käsittelyluvussa tutkin yllä kuvattuja kysymyksiä äänioikeuden ja eduskuntavaalien näkökulmasta. Toisessa luvussa tarkastelen kysymyksiä eduskuntatyön näkökulmasta ja sitä miten ensimmäisten naiskansanedustajien työ eduskunnassa sujui. Kolmannessa ja viimeisessä käsittelyluvussa tarkastelen teemoja, jotka nousivat mielestäni keskeisiksi lehtiä lukiessani.
Olen tutkinut työssäni erityisesti Naisten Ääni- lehden pääkirjoituksia ja diskurssianalyysin avulla pyrin selvittämään, minkälaisiin asioihin lehdessä otettiin kantaa ja mitä asioita pidettiin naislukijoiden kannalta erityisen tärkeinä. Pyrin myös selvittämään miten lehden ja naisliittojen ajamat asiat toteutuivat 1900-luvun alun Suomessa. Saatiinko lehden ajamiin keskeisiin asioihin muutosta? Kuuluiko naisten ääni?
Työni käsittelyluvut olen jäsentänyt niin, että ensimmäisessä käsittelyluvussa tutkin yllä kuvattuja kysymyksiä äänioikeuden ja eduskuntavaalien näkökulmasta. Toisessa luvussa tarkastelen kysymyksiä eduskuntatyön näkökulmasta ja sitä miten ensimmäisten naiskansanedustajien työ eduskunnassa sujui. Kolmannessa ja viimeisessä käsittelyluvussa tarkastelen teemoja, jotka nousivat mielestäni keskeisiksi lehtiä lukiessani.