Gettolarppausta ja jätkäporukoita : Maskuliinisuuksien representaatioita suomalaisen rapin kansitaiteessa
Kilpeläinen, Iida (2018-05-07)
Gettolarppausta ja jätkäporukoita : Maskuliinisuuksien representaatioita suomalaisen rapin kansitaiteessa
(07.05.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052524637
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052524637
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan maskuliinisuuksien representaatioita ja niiden rakentumista suomalaisen rapin kansitaiteessa sekä niiden suhdetta translokaaliin hip hop -kulttuuriin, genren juuriin Yhdysvalloissa ja erilaisiin suomalaisen kulttuurin ilmiöihin. Tutkimusaineistoon kuuluu 12 suomalaisen rap-albumin tai -singlen kantta vuosilta 2000-2018.
Aineistoa lähestytään tutkielmassa lähiluvun keinoin ja tekstuaalista lähestymistapaa hyödyntäen. Äänitteen kansitaide nähdään paratekstuaalisessa suhteessa äänitteeseen. Lisäksi tutkielmassa käytetään visuaalisen semiotiikan yleiskäsitteistöä. Tutkielmassa keskitytään representaatioihin ja niitä yhdistäviin teemoihin genren, genrekulttuurin ja genrekonvention noustessa keskeisiksi käsitteiksi.
Tutkielmassa käy ilmi, että maskuliinisuuksia representoidaan suomalaisen rapin kansitaiteessa esimerkiksi sukupuolittuneiden poseerauksen tapojen ja katseen kaavojen avulla sekä homososiaalisuuden ja väkivallan teemojen kautta. Keskeisiksi keinoiksi yhdysvaltalaisen rapin kuvaston ja siihen kuuluvan mustan hypermaskuliinisuuden troopin sekä suomalaisen yhteiskunnan todellisuuden yhteen saattamiselle hahmottuvat parodia ja huumori. Ne ovat ilmiöinä sukupuolittuneita ja usein samanaikaisesti sekä kommentoivat että vahvistavat hallitsevaa sukupuolijärjestelmää.
Tutkimustuloksissa näkyy myös alagenren, musiikkityylin ja erilaisten rapin genreverkostojen vaikutus siihen, miten ja millaisia maskuliinisuuksia kansissa representoidaan. Tämä nouseekin mahdolliseksi jatkotutkimuksen aiheeksi.
Aineistoa lähestytään tutkielmassa lähiluvun keinoin ja tekstuaalista lähestymistapaa hyödyntäen. Äänitteen kansitaide nähdään paratekstuaalisessa suhteessa äänitteeseen. Lisäksi tutkielmassa käytetään visuaalisen semiotiikan yleiskäsitteistöä. Tutkielmassa keskitytään representaatioihin ja niitä yhdistäviin teemoihin genren, genrekulttuurin ja genrekonvention noustessa keskeisiksi käsitteiksi.
Tutkielmassa käy ilmi, että maskuliinisuuksia representoidaan suomalaisen rapin kansitaiteessa esimerkiksi sukupuolittuneiden poseerauksen tapojen ja katseen kaavojen avulla sekä homososiaalisuuden ja väkivallan teemojen kautta. Keskeisiksi keinoiksi yhdysvaltalaisen rapin kuvaston ja siihen kuuluvan mustan hypermaskuliinisuuden troopin sekä suomalaisen yhteiskunnan todellisuuden yhteen saattamiselle hahmottuvat parodia ja huumori. Ne ovat ilmiöinä sukupuolittuneita ja usein samanaikaisesti sekä kommentoivat että vahvistavat hallitsevaa sukupuolijärjestelmää.
Tutkimustuloksissa näkyy myös alagenren, musiikkityylin ja erilaisten rapin genreverkostojen vaikutus siihen, miten ja millaisia maskuliinisuuksia kansissa representoidaan. Tämä nouseekin mahdolliseksi jatkotutkimuksen aiheeksi.