LUOKANOPETTAJIEN ARVIOINTITAPOJA MUSIIKIN OPPIAINEESSA
Hinkkanen, Elli; Heljakka, Jenna (2018-05-25)
LUOKANOPETTAJIEN ARVIOINTITAPOJA MUSIIKIN OPPIAINEESSA
(25.05.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052824816
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052824816
Tiivistelmä
Vuonna 2016 voimaan astuneen opetussuunnitelman myötä perusopetus on menossa oppilaslähtöisempään suuntaan. On tärkeää selvittää, miten luokan-opettajat arvioivat oppilaitaan musiikintunneilla, sillä musiikin oppiaineessa kohteena on oppilaan henkisen pääoman ja taitojen arviointi. Tässä tutkimuksessa selvitettiin opettajien musiikin oppiaineessa käyttämiä arviointitapoja ja arvioinnin ajankohtaa. Lisäksi haluttiin tutkia, onko opetuskokemuksen määrällä vaikutusta käytettyihin arviointitapoihin.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla ja tutkittavina oli 53 opettajaa, joista 43 oli naisia ja 10 miehiä. Kyselyn perusteella selvitettiin arviointitottumuksia observoinnissa, kokeissa ja muissa kirjallisissa tuotoksissa, soitto- ja laulutaidossa, itse- ja vertaisarvioinnissa sekä arvioinnin ajankohdassa.
Tuloksena oli, että observointia tehtiin eniten ja vertaisarviointia vähiten. Eniten arviointia suoritettiin formatiivisesti eli opintojakson aikana sekä summatiivisesti eli opintojakson päätyttyä. Lisäksi opetuskokemuksella huomattiin olevan merkitsevä yhteys itsearvioinnin käyttöön. Yllättävää tuloksissa oli itse- ja vertaisarvioinnin vähäinen käyttö. Lisäksi arviointitapojen keskiarvot jäivät melko alhaisiksi, mikä voi johtua vastausvaihtoehtojen muodoista. Oppilaat tuntuvat myös olevan tasa-arvoisessa asemassa opettajan opetuskokemuksesta riippumatta, sillä itsearvioinnin lisäksi muita merkitseviä eroja opetuskokemukseen ei löytynyt.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla ja tutkittavina oli 53 opettajaa, joista 43 oli naisia ja 10 miehiä. Kyselyn perusteella selvitettiin arviointitottumuksia observoinnissa, kokeissa ja muissa kirjallisissa tuotoksissa, soitto- ja laulutaidossa, itse- ja vertaisarvioinnissa sekä arvioinnin ajankohdassa.
Tuloksena oli, että observointia tehtiin eniten ja vertaisarviointia vähiten. Eniten arviointia suoritettiin formatiivisesti eli opintojakson aikana sekä summatiivisesti eli opintojakson päätyttyä. Lisäksi opetuskokemuksella huomattiin olevan merkitsevä yhteys itsearvioinnin käyttöön. Yllättävää tuloksissa oli itse- ja vertaisarvioinnin vähäinen käyttö. Lisäksi arviointitapojen keskiarvot jäivät melko alhaisiksi, mikä voi johtua vastausvaihtoehtojen muodoista. Oppilaat tuntuvat myös olevan tasa-arvoisessa asemassa opettajan opetuskokemuksesta riippumatta, sillä itsearvioinnin lisäksi muita merkitseviä eroja opetuskokemukseen ei löytynyt.