Kurkistuksia koulupäivään : Adhd-opettajien kuvauksia koulupäivän käytänteistä
Fransman, Pia (2018-05-11)
Kurkistuksia koulupäivään : Adhd-opettajien kuvauksia koulupäivän käytänteistä
(11.05.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018053025007
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018053025007
Tiivistelmä
Opettajat toteuttavat työtään persoonansa avulla. Opettajien ammatillisuus koostuu erilaisista osista. Erilaisuutta voidaan tarkastella opettajan erilaisuuden kautta, esimerkiksi opettajalla voi itsellään olla esimerkiksi tarkkaavaisuuteen liittyviä haasteita arjessaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa tarkkaavaisuushäiriöisten opettajien työkäytänteistä ja mahdollisista persoonallisista ratkaisuista työssään. Tarkkaavaisuushäiriö adhd on lyhenne sanoista Attention Defict Hyeractivity Disorder.
Keväällä 2017 suoritetussa tutkimuksessa haastateltiin viittä adhd- tai add-taustaista opettajaa. Haastattelut tehtiin avoimina haastatteluna. Tutkimuksessa käytetään teoreettisena viitekehyksenä mallia, joka perustuu CLASS-luokkahuoneen havainnointi menetelmään. CLASS-menetelmä on Yhdysvalloissa käytetty opettajien ja oppilaiden vuorovaikutuksen havainnointiin käytetty työkalu. Sen osa-alueet ovat sosiaalinen ja emotionaalinen tuki, organisointi ja luokanhallinta, sekä ohjauksellinen tuki. Sosiaalisen ja emotionaalisen tuen osa-alueeseen kuuluu vuorovaikutus, yksilöllinen kohtaaminen, luokkahuoneilmasto, opettajan herkkyys ja oppilaiden näkökulmiin suhtautuminen. Organisoinnin ja luokanhallinnan osa-alueessa tarkastellaan työrauhaan, sääntöjä, toiminnan johdonmukaisuutta, positiivista ohjausta, työtehtävien selkeyttä, ohjeistuksia, oppilaiden osallistumista ja oppilaiden tukemista. Ohjauksellisen tuen osaalueeseen kuuluu opetettavan sisällön tunteminen, menetelmän selittäminen, analyysi ja päättely, taitojen oppimista edistävät työskentelytavat, palaute ja dialogi.
Tutkimuksen mukaan opettajilla oli vahva ammattitaito tunnistaa tukea tarvitsevat oppilaat ja tarjota heille oikeanlaista tukea. Heillä oli paljon käytännön kokemusta ja tietoa tuen eri muodoista ja oikeanlaisesta oppimisen ohjaamisesta. Haastatelluilla opettajilla oli myös opetuksessaan käytössä paljon erilaisia käytäntöjä ja rutiineja pidettiin tärkeinä. Esimerkiksi matematiikan tunti opettajilla oli hyvin kaavamainen ja oppimateriaalin ohjaama. Opettajat pitivät erilaisia rutiineja yllä, niin luokkahuoneen organisointiin, kuin esimerkiksi työrauhaan liittyen. Opettajilla oli käytössään paljon erilaisia arjen järjestystä ylläpitäviä listoja. Työtauhan ylläpitämiseen oli erityisesti monenlaisia käytännön ratkaisuja. Arjen käytäntöjä selkeytettiin kuvien, värikoodien ja symbolien avulla. Opettajat panostivat oppilaiden kanssa avoimeen vuorovaikutukseen ja näihin kohtaamisiin he saattoivat keskittyä hyvin voimakkaasti.
Keväällä 2017 suoritetussa tutkimuksessa haastateltiin viittä adhd- tai add-taustaista opettajaa. Haastattelut tehtiin avoimina haastatteluna. Tutkimuksessa käytetään teoreettisena viitekehyksenä mallia, joka perustuu CLASS-luokkahuoneen havainnointi menetelmään. CLASS-menetelmä on Yhdysvalloissa käytetty opettajien ja oppilaiden vuorovaikutuksen havainnointiin käytetty työkalu. Sen osa-alueet ovat sosiaalinen ja emotionaalinen tuki, organisointi ja luokanhallinta, sekä ohjauksellinen tuki. Sosiaalisen ja emotionaalisen tuen osa-alueeseen kuuluu vuorovaikutus, yksilöllinen kohtaaminen, luokkahuoneilmasto, opettajan herkkyys ja oppilaiden näkökulmiin suhtautuminen. Organisoinnin ja luokanhallinnan osa-alueessa tarkastellaan työrauhaan, sääntöjä, toiminnan johdonmukaisuutta, positiivista ohjausta, työtehtävien selkeyttä, ohjeistuksia, oppilaiden osallistumista ja oppilaiden tukemista. Ohjauksellisen tuen osaalueeseen kuuluu opetettavan sisällön tunteminen, menetelmän selittäminen, analyysi ja päättely, taitojen oppimista edistävät työskentelytavat, palaute ja dialogi.
Tutkimuksen mukaan opettajilla oli vahva ammattitaito tunnistaa tukea tarvitsevat oppilaat ja tarjota heille oikeanlaista tukea. Heillä oli paljon käytännön kokemusta ja tietoa tuen eri muodoista ja oikeanlaisesta oppimisen ohjaamisesta. Haastatelluilla opettajilla oli myös opetuksessaan käytössä paljon erilaisia käytäntöjä ja rutiineja pidettiin tärkeinä. Esimerkiksi matematiikan tunti opettajilla oli hyvin kaavamainen ja oppimateriaalin ohjaama. Opettajat pitivät erilaisia rutiineja yllä, niin luokkahuoneen organisointiin, kuin esimerkiksi työrauhaan liittyen. Opettajilla oli käytössään paljon erilaisia arjen järjestystä ylläpitäviä listoja. Työtauhan ylläpitämiseen oli erityisesti monenlaisia käytännön ratkaisuja. Arjen käytäntöjä selkeytettiin kuvien, värikoodien ja symbolien avulla. Opettajat panostivat oppilaiden kanssa avoimeen vuorovaikutukseen ja näihin kohtaamisiin he saattoivat keskittyä hyvin voimakkaasti.