Virtapiirien toimintaperiaatteen hahmottaminen, analoginen ajattelutaito sekä ajattelun muutos tutkivan oppimisen jälkeen kuudesluokkalaisilla tytöillä ja pojilla
Blomqvist, Linda (2018-05-14)
Virtapiirien toimintaperiaatteen hahmottaminen, analoginen ajattelutaito sekä ajattelun muutos tutkivan oppimisen jälkeen kuudesluokkalaisilla tytöillä ja pojilla
Blomqvist, Linda
(14.05.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018061826003
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018061826003
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin, miten oppilaat hahmottavat virtapiirien
toimintaperiaatteen ennen kuin he ovat opiskelleet koulussa asiaa sekä miten heidän
ajattelunsa muuttuu tutkivan oppimisen jälkeen. Tutkiva oppiminen tapahtui
tietokonesimulaatiolla työskentelemällä. Tutkimus toteutettiin, koska perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteissa (2014) korostetaan oppilaan oman ajattelutaidon
kehittymistä, aktiivista roolia oppimisessa sekä monilukutaidon ja tieto- ja
viestintäteknologian ymmärryksen ja käyttötaitojen kehittymistä.
Tutkimukseen valikoitui 60 oppilasta, jotka eivät olleet opiskelleet virtapiirien toimintaa
koulussa aikaisemmin. He olivat kuudesluokkalaisia. Tutkittujen oppilaiden
ajattelutapaa virtapiirien toimintaperiaatteesta arvioitiin laadullisesti teoriaohjaavan
sisällön erittelyn kautta. Teoria oli saatu aikaisemmista tutkimuksista ja
alkumittauslomakkeista etsittiin yhden johdon mallin, törmäysmallin,
heikkenemismallin, jatkuvan virran mallin, tieteellisen käsityksen sekä muun käsityksen
mukaisia ajattelumalleja. Lisäksi oppilaat suorittivat analogisen ajattelutaitoa mittaavan
Ravenin testin alkumittauksen yhteydessä. Tutkittujen oppilaiden ajattelun muutosta
analysoitiin loppumittauslomakkeen avulla. Kyselyjen välissä suoritettiin
tietokonesimulaatiolla interventio, jossa oppilaat tutkivalla työtavalla opettelivat
virtapiirien toimintaperiaatteen parityöskentelynä.
Tutkimusaineisto analysoitiin ensin etsimällä yleisesti erilaisia virhekäsityksiä
oppilaiden vastauksista. Vastauksista muodostettiin virhekäsityprofiileja, joissa
esiteltiin oppilaan ajattelun virhekäsitysten määrää. Huomionarvoista oli, miten
vaihtelevia profiileja oppilaat saivat sekä millaisia erilaisia virhekäsityksiä esiintyi
toistensa kanssa. Tämän jälkeen ristiintaulukoitiin analoginen ajattelutaito sekä
sukupuoli virtapiiriprofiilien vaihtelun kanssa alkumittauksessa. Toisessa osassa
tutkimusta tutkittiin, muuttuiko oppilaiden ajattelu virtapiirien toimintaperiaatteesta
kohti tieteellistä käsitystä tutkivan oppimisen tietokonesimulaatiolla jälkeen. Näitä
käsityksiä analysoitiin vertaamalla alku- ja loppumittauksen pistemääriä toisiinsa jälleen
eri analogisen ajattelutaidon ryhmien ja sukupuolen ryhmien kanssa. Tulokseksi saatiin,
että oppilailla on eniten kahta erilaista virhekäsitysprofiilia ajattelussaan ja että pojilla
on huomattavasti enemmän yhden johdon mallia ajattelussaan kuin tytöillä. Poikien
ajattelu muuttui paljon tietokonesimulaatiolla työskentelyn jälkeen kuten myös heikon
analogisen ajattelutaidon ryhmän oppilaidenkin ajattelu. On kuitenkin tärkeää miettiä,
voiko hyvät tulokset alkumittauksessa saaneiden ajattelu enää muuttua, jos loppumittaus
pysyy samana eikä lomake enää vaikeudu loppumittauksessa.
Avainsanat: virhekäsitykset, ajattelutaito, sukupuoli, tutkiva oppiminen, käsitteellinen
muutos
toimintaperiaatteen ennen kuin he ovat opiskelleet koulussa asiaa sekä miten heidän
ajattelunsa muuttuu tutkivan oppimisen jälkeen. Tutkiva oppiminen tapahtui
tietokonesimulaatiolla työskentelemällä. Tutkimus toteutettiin, koska perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteissa (2014) korostetaan oppilaan oman ajattelutaidon
kehittymistä, aktiivista roolia oppimisessa sekä monilukutaidon ja tieto- ja
viestintäteknologian ymmärryksen ja käyttötaitojen kehittymistä.
Tutkimukseen valikoitui 60 oppilasta, jotka eivät olleet opiskelleet virtapiirien toimintaa
koulussa aikaisemmin. He olivat kuudesluokkalaisia. Tutkittujen oppilaiden
ajattelutapaa virtapiirien toimintaperiaatteesta arvioitiin laadullisesti teoriaohjaavan
sisällön erittelyn kautta. Teoria oli saatu aikaisemmista tutkimuksista ja
alkumittauslomakkeista etsittiin yhden johdon mallin, törmäysmallin,
heikkenemismallin, jatkuvan virran mallin, tieteellisen käsityksen sekä muun käsityksen
mukaisia ajattelumalleja. Lisäksi oppilaat suorittivat analogisen ajattelutaitoa mittaavan
Ravenin testin alkumittauksen yhteydessä. Tutkittujen oppilaiden ajattelun muutosta
analysoitiin loppumittauslomakkeen avulla. Kyselyjen välissä suoritettiin
tietokonesimulaatiolla interventio, jossa oppilaat tutkivalla työtavalla opettelivat
virtapiirien toimintaperiaatteen parityöskentelynä.
Tutkimusaineisto analysoitiin ensin etsimällä yleisesti erilaisia virhekäsityksiä
oppilaiden vastauksista. Vastauksista muodostettiin virhekäsityprofiileja, joissa
esiteltiin oppilaan ajattelun virhekäsitysten määrää. Huomionarvoista oli, miten
vaihtelevia profiileja oppilaat saivat sekä millaisia erilaisia virhekäsityksiä esiintyi
toistensa kanssa. Tämän jälkeen ristiintaulukoitiin analoginen ajattelutaito sekä
sukupuoli virtapiiriprofiilien vaihtelun kanssa alkumittauksessa. Toisessa osassa
tutkimusta tutkittiin, muuttuiko oppilaiden ajattelu virtapiirien toimintaperiaatteesta
kohti tieteellistä käsitystä tutkivan oppimisen tietokonesimulaatiolla jälkeen. Näitä
käsityksiä analysoitiin vertaamalla alku- ja loppumittauksen pistemääriä toisiinsa jälleen
eri analogisen ajattelutaidon ryhmien ja sukupuolen ryhmien kanssa. Tulokseksi saatiin,
että oppilailla on eniten kahta erilaista virhekäsitysprofiilia ajattelussaan ja että pojilla
on huomattavasti enemmän yhden johdon mallia ajattelussaan kuin tytöillä. Poikien
ajattelu muuttui paljon tietokonesimulaatiolla työskentelyn jälkeen kuten myös heikon
analogisen ajattelutaidon ryhmän oppilaidenkin ajattelu. On kuitenkin tärkeää miettiä,
voiko hyvät tulokset alkumittauksessa saaneiden ajattelu enää muuttua, jos loppumittaus
pysyy samana eikä lomake enää vaikeudu loppumittauksessa.
Avainsanat: virhekäsitykset, ajattelutaito, sukupuoli, tutkiva oppiminen, käsitteellinen
muutos