Oppilaiden asenteet teknologiaa kohtaan – tapaustutkimus toiminnallisesta teknologiatyöpajasta
Kärnä, Joni; Saine, Elias (2018-05-20)
Oppilaiden asenteet teknologiaa kohtaan – tapaustutkimus toiminnallisesta teknologiatyöpajasta
Kärnä, Joni
Saine, Elias
(20.05.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018062026211
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018062026211
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan oppilaiden asenteita teknologiaa kohtaan. Tutkimusote on kvantitatiivinen ja aineisto (N = 81) on kerätty länsisuomalaisen kaupungin perusopetuksen koulusta. Tutkielman tutkimusstrategiaksi valikoitui tapaustutkimus. Tutkimusaineisto on kerätty syksyllä 2016.
Tutkielmassa on käytetty uudistettua kansainvälistä Pupil’s Attitude Towards Technology –mittaria (Ardies 2015). Suomessa ei ole aiemmin testattu oppilaita uudistetulla PATT-asennemittarilla, eikä ole tutkittu ohjelmointiasenteita osana teknologia-asenteita.
Tutkielma rajautuu kysymyksenasettelultaan käsityön ja teknologian rajapinnoille. Tutkimusongelma on: onko oppilaiden teknologiaa koskevissa asenteissa eroa ja jos niin mitä eroa ennen ja jälkeen toiminnallisen työpajapäivän? Alaongelmat ovat: eroavatko yläkoulun tyttö- ja poikaoppilaiden tai 7. luokkalaisten ja 8. luokkalaisten teknologiaa koskevat asenteet toisistaan. Aineisto analysoitiin ja tulokset taulukoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimustulokset osoittavat, että länsisuomalaisen perusopetuksen koulun oppilaiden asenteet teknologiaa kohtaan eivät muuttuneet toiminnallisen työpajapäivän aikana. Oppilaiden asenteet ovat kuitenkin positiivisia teknologian suhteen. Oppilaat eivät koe teknologiaa tylsäksi tai hankalaksi oppia. Oppilaat näkevät teknologian olevan tärkeä osa jokapäiväistä elämää. Puhuttaessa pyrkimyksestä teknologiselle alalle sekä kiinnostuksesta teknologiaa ja ohjelmointia kohtaan, pojat osoittavat tyttöjä positiivisempaa asennetta. Tulosten mukaan teknologian koetaan kuuluvan kaikille sukupuolesta riippumatta, mutta tytöt sekä 7. luokkalaiset oppilaat osoittavat positiivista asennetta vahvemmin kuin pojat sekä 8. luokkalaiset oppilaat. Tyttöihin verrattuna poikien suurempi kiinnostus teknologia-alaa kohtaan on huomioitu myös aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa.
Jatkossa tarvitaan lisää tietoa opettajien teknologia-asenteiden vaikutuksista oppilaiden asenteisiin. Tärkeää olisi myös tutkia useiden ja erilaisten toiminnallisten oppimisympäristöjen sekä uuden opetussuunnitelman vaikutuksia oppilaiden asenteisiin pidemmällä ajanjaksolla.
Tutkielmassa on käytetty uudistettua kansainvälistä Pupil’s Attitude Towards Technology –mittaria (Ardies 2015). Suomessa ei ole aiemmin testattu oppilaita uudistetulla PATT-asennemittarilla, eikä ole tutkittu ohjelmointiasenteita osana teknologia-asenteita.
Tutkielma rajautuu kysymyksenasettelultaan käsityön ja teknologian rajapinnoille. Tutkimusongelma on: onko oppilaiden teknologiaa koskevissa asenteissa eroa ja jos niin mitä eroa ennen ja jälkeen toiminnallisen työpajapäivän? Alaongelmat ovat: eroavatko yläkoulun tyttö- ja poikaoppilaiden tai 7. luokkalaisten ja 8. luokkalaisten teknologiaa koskevat asenteet toisistaan. Aineisto analysoitiin ja tulokset taulukoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimustulokset osoittavat, että länsisuomalaisen perusopetuksen koulun oppilaiden asenteet teknologiaa kohtaan eivät muuttuneet toiminnallisen työpajapäivän aikana. Oppilaiden asenteet ovat kuitenkin positiivisia teknologian suhteen. Oppilaat eivät koe teknologiaa tylsäksi tai hankalaksi oppia. Oppilaat näkevät teknologian olevan tärkeä osa jokapäiväistä elämää. Puhuttaessa pyrkimyksestä teknologiselle alalle sekä kiinnostuksesta teknologiaa ja ohjelmointia kohtaan, pojat osoittavat tyttöjä positiivisempaa asennetta. Tulosten mukaan teknologian koetaan kuuluvan kaikille sukupuolesta riippumatta, mutta tytöt sekä 7. luokkalaiset oppilaat osoittavat positiivista asennetta vahvemmin kuin pojat sekä 8. luokkalaiset oppilaat. Tyttöihin verrattuna poikien suurempi kiinnostus teknologia-alaa kohtaan on huomioitu myös aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa.
Jatkossa tarvitaan lisää tietoa opettajien teknologia-asenteiden vaikutuksista oppilaiden asenteisiin. Tärkeää olisi myös tutkia useiden ja erilaisten toiminnallisten oppimisympäristöjen sekä uuden opetussuunnitelman vaikutuksia oppilaiden asenteisiin pidemmällä ajanjaksolla.