5.-LUOKKALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MOVE! : MITTAUKSISSA MITATTUJEN KUNTOTEKIJÖIDEN JA LIIKUNTATAITOJEN MERKITYKSISTÄ OMASSA ARJESSAAN
Lax, Samuli; Lentonen, Daniel (2018-05-17)
5.-LUOKKALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MOVE! : MITTAUKSISSA MITATTUJEN KUNTOTEKIJÖIDEN JA LIIKUNTATAITOJEN MERKITYKSISTÄ OMASSA ARJESSAAN
(17.05.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052124341
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052124341
Tiivistelmä
Viime vuosikymmeninä on ollut runsaasti keskustelua liittyen lasten ja nuorten liikkumiseen ja erityisesti liikkumattomuuteen. Vapaa-ajan vietto on muuttunut viime vuosikymmenten aikana eikä liikunta ole itsestään selvä osa lasten ja nuorten arkea nyky-yhteiskunnassa. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia on paljon, joten keinoja liikkumattomuuden ehkäisemiseksi olisi tärkeä löytää. Yksi keino liikkumattomuuden ehkäisemiseksi on lasten ja nuorten ajatusmaailman tarkastelu.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten 5.-luokkalaiset kokevat hyötyvänsä Move!-mittauksissa mitatuista kuntotekijöistä ja liikuntataidoista omassa arjessaan. Lisäksi tutkittiin onko Move!-mittauksissa menestymisellä yhteyttä oppilaiden näkemyksiin edellä mainittuihin hyötyihin. Tutkimukseen osallistui 351 viidennen luokan oppilasta yhdeksästä eri varsinaissuomalaisesta peruskoulusta. Aineisto kerättiin vuosina 2015 ja 2017 Move!-mittausten yhteydessä kyselylomaketta ja Move!-mittaustuloksia hyödyntäen. Mittaukset suoritettiin tutkimukseen osallistuneiden koulujen tiloissa sekä Turun yliopis-ton kasvatustieteiden tiedekunnan tiloissa.
Tulosten mukaan 5.-luokkalaiset osasivat kertoa kuntotekijöiden ja liikuntataitojen hyödyistä omassa arjessaan melko heikosti. Parhaiten oli osattu kertoa voiman, kestävyyden ja nopeuden hyödyistä, kun taas notkeuden ja liikuntataitojen hyödyistä oli osattu kertoa heikoiten. Move!-mittausmenestys ei tulosten mukaan ollut yhteydessä kuntotekijöiden ja liikuntataitojen hyötyjen kokemi-seen 5.-luokkalaisten omassa arjessa. Vastausten taso vaihteli riippumatta siitä, miten oli menestynyt mittauksissa.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että oppilaiden kanssa tulisi käydä lisää keskustelua Move!-mittausten ympärillä. Koko Move!-järjestelmää ajatellen keskeiseksi teemaksi nousee oppilaiden motivoiminen itsenäiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen. Jotta Move!-käytänteitä pystytään kehittämään edelleen, on tärkeää tutkia mittauksiin osallistuneita oppilaita. Koska mittausmenestyksellä ei ollut yhteyttä hyötyjen kokemiseen, tulee keskustelua käydä yhtä lailla liikunnallisten ja liikkumattomien oppilaiden kanssa. Vaikka tutkimuksessa tutkittiin vain varsinaissuomalaisia oppilaita, antaa laaja tutkimusjoukko viitteitä tuloksista koko Suomen tasolla.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten 5.-luokkalaiset kokevat hyötyvänsä Move!-mittauksissa mitatuista kuntotekijöistä ja liikuntataidoista omassa arjessaan. Lisäksi tutkittiin onko Move!-mittauksissa menestymisellä yhteyttä oppilaiden näkemyksiin edellä mainittuihin hyötyihin. Tutkimukseen osallistui 351 viidennen luokan oppilasta yhdeksästä eri varsinaissuomalaisesta peruskoulusta. Aineisto kerättiin vuosina 2015 ja 2017 Move!-mittausten yhteydessä kyselylomaketta ja Move!-mittaustuloksia hyödyntäen. Mittaukset suoritettiin tutkimukseen osallistuneiden koulujen tiloissa sekä Turun yliopis-ton kasvatustieteiden tiedekunnan tiloissa.
Tulosten mukaan 5.-luokkalaiset osasivat kertoa kuntotekijöiden ja liikuntataitojen hyödyistä omassa arjessaan melko heikosti. Parhaiten oli osattu kertoa voiman, kestävyyden ja nopeuden hyödyistä, kun taas notkeuden ja liikuntataitojen hyödyistä oli osattu kertoa heikoiten. Move!-mittausmenestys ei tulosten mukaan ollut yhteydessä kuntotekijöiden ja liikuntataitojen hyötyjen kokemi-seen 5.-luokkalaisten omassa arjessa. Vastausten taso vaihteli riippumatta siitä, miten oli menestynyt mittauksissa.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että oppilaiden kanssa tulisi käydä lisää keskustelua Move!-mittausten ympärillä. Koko Move!-järjestelmää ajatellen keskeiseksi teemaksi nousee oppilaiden motivoiminen itsenäiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen. Jotta Move!-käytänteitä pystytään kehittämään edelleen, on tärkeää tutkia mittauksiin osallistuneita oppilaita. Koska mittausmenestyksellä ei ollut yhteyttä hyötyjen kokemiseen, tulee keskustelua käydä yhtä lailla liikunnallisten ja liikkumattomien oppilaiden kanssa. Vaikka tutkimuksessa tutkittiin vain varsinaissuomalaisia oppilaita, antaa laaja tutkimusjoukko viitteitä tuloksista koko Suomen tasolla.