”Hei sinä, Nyt tässä taas!” : Keinotekoinen personointi lukijoiden puhuttelemisen keinona Helsingin Sanomien Nytissä
Kleemola, Jenni (2018-05-29)
”Hei sinä, Nyt tässä taas!” : Keinotekoinen personointi lukijoiden puhuttelemisen keinona Helsingin Sanomien Nytissä
(29.05.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018062026222
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018062026222
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassa, miten ja miksi Helsingin Sanomien Nyt-brändi puhuttelee lukijoitaan. Joukkoviestimet käyttävät puhuttelevaa tyyliä antaakseen kuvan siitä, että mediatekstin tuottanut henkilö puhuu kullekin yleisön jäsenelle kuin henkilökohtaisesti.
Puhuttelu on liitetty etenkin tv-ohjelmiin, koska televisio voi puhutella kasvokkaisviestinnän keinoja imitoiden. Tutkielmassa todetaan, että puhuttelemisen trendi on siirtynyt televisiosta lehdistöön ja muuhun kirjoitettuun journalismiin. Ajatusta perustellaan televisioitumisen käsitteellä. Se tarkoittaa television dominoivaa vaikutusta muuhun mediakulttuuriin – muu media jäljittelee televisiota.
Lehtitekstit voivat puhutella yleisöään keinotekoisen personoinnin avulla. Norman Fairclough’n lanseeraama termi viittaa keinoihin, joiden avulla mediateksti antaa vaikutelman massayleisön jäsenien kohtelemisesta yksilöinä. Keinotekoisen personoinnin prosessissa luodaan ideaalilukijan positio, johon aktuaalisia lukijoita puhutellaan astumaan. Keinotekoinen personointi kuuluu kriittiseen diskurssianalyysiin, joka näkee, että kieli ja valta kuuluvat yhteen. Keinotekoisen personoinnin avulla tarjotaan tietynlaisia olemisen ja ajattelemisen malleja.
Tutkielman aineistona on syys- ja lokakuun 2007 Nyt-liitteet, syys- ja lokakuun 2017 Helsingin Sanomien Nyt-osiot sekä syys- ja lokakuun 2017 Nyt.fi:n artikkelit. Analyysissa selvisi, että keinotekoisen personoinnin avulla Nyt imitoi epämuodollista, kasvokkaista keskustelua. Tällä pyrittiin rakentamaan keinotekoista ystävyyssuhdetta Nytin ja lukijoiden välille. Keinotekoisen personoinnin avulla myös ehdotettiin, miten lukijan tulisi tietyistä asioista ajatella. Samalla rakennettiin ideaalilukijan positiota. Keinotekoista personointia käytettiin eniten vuoden 2007 Nyt-liitteessä ja vuoden 2017 Nyt.fi:ssä. Niistä löytyi myös selvimmät ideaalilukijan positiot, jotka kutsuvat aktuaalisia lukijoita mukaan ”oikeanlaiseen” nuoren aikuisen kaupunkilaisen elämäntapaan.
Puhuttelu on liitetty etenkin tv-ohjelmiin, koska televisio voi puhutella kasvokkaisviestinnän keinoja imitoiden. Tutkielmassa todetaan, että puhuttelemisen trendi on siirtynyt televisiosta lehdistöön ja muuhun kirjoitettuun journalismiin. Ajatusta perustellaan televisioitumisen käsitteellä. Se tarkoittaa television dominoivaa vaikutusta muuhun mediakulttuuriin – muu media jäljittelee televisiota.
Lehtitekstit voivat puhutella yleisöään keinotekoisen personoinnin avulla. Norman Fairclough’n lanseeraama termi viittaa keinoihin, joiden avulla mediateksti antaa vaikutelman massayleisön jäsenien kohtelemisesta yksilöinä. Keinotekoisen personoinnin prosessissa luodaan ideaalilukijan positio, johon aktuaalisia lukijoita puhutellaan astumaan. Keinotekoinen personointi kuuluu kriittiseen diskurssianalyysiin, joka näkee, että kieli ja valta kuuluvat yhteen. Keinotekoisen personoinnin avulla tarjotaan tietynlaisia olemisen ja ajattelemisen malleja.
Tutkielman aineistona on syys- ja lokakuun 2007 Nyt-liitteet, syys- ja lokakuun 2017 Helsingin Sanomien Nyt-osiot sekä syys- ja lokakuun 2017 Nyt.fi:n artikkelit. Analyysissa selvisi, että keinotekoisen personoinnin avulla Nyt imitoi epämuodollista, kasvokkaista keskustelua. Tällä pyrittiin rakentamaan keinotekoista ystävyyssuhdetta Nytin ja lukijoiden välille. Keinotekoisen personoinnin avulla myös ehdotettiin, miten lukijan tulisi tietyistä asioista ajatella. Samalla rakennettiin ideaalilukijan positiota. Keinotekoista personointia käytettiin eniten vuoden 2007 Nyt-liitteessä ja vuoden 2017 Nyt.fi:ssä. Niistä löytyi myös selvimmät ideaalilukijan positiot, jotka kutsuvat aktuaalisia lukijoita mukaan ”oikeanlaiseen” nuoren aikuisen kaupunkilaisen elämäntapaan.