Tulevien musiikinopettajien käsityksiä alakoulun musiikkikasvatuksesta
Luotonen, Joonas; Luotonen, Emilia (2018-05-23)
Tulevien musiikinopettajien käsityksiä alakoulun musiikkikasvatuksesta
(23.05.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052824867
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052824867
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tulevien musiikinopettajien käsityksiä alakoulun musiikkikasvatuksesta. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja menetelmänä käytimme fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimusta varten haastattelimme kuutta tulevaa musiikin aineenopettajaa. Teemahaastatteluiden yhteydessä haastateltavat täyttivät kyselylomakkeen, joka on muodostettu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta.
Aineiston analysoinnissa noudatimme fenomenografista tutkimusotetta. Litteroidusta aineistosta etsittiin ensin merkitysyksikköjä, joista muodostettiin ensimmäisen tason kategorioita. Nämä kategoriat ryhmiteltiin sen jälkeen toisen tason kategorioiksi ja lopulta kolmannen tason kategorioiksi. Kolmannen tason kategoriat muodostavat tutkimuksen pääkäsityskategoriat, joissa yksittäiset käsitykset ovat yhdistyneet abstraktimmiksi käsitteiksi.
Tutkimuksen tuloksissa päädyimme kolmeen erilaiseen musiikkikasvatuskäsitykseen: sivistävä musiikin opetus, kasvattava musiikkikasvatus ja opettajasidonnainen musiikkikasvatus. Nämä kolme pääkäsityskategoriaa tiivistävät vastauksen tutkimuskysymykseemme. Sivistävä musiikin opetus painottaa sisältöjen sekä tietojen ja taitojen merkitystä. Kasvattava musiikkikasvatus puolestaan korostaa henkistä kehitystä ja toiminnallisuutta. Nämä kaksi käsitystä ovat rinnakkaisia suhteessa toisiinsa. Kolmas pääkäsityskategoria, opettajasidonnainen musiikkikasvatuskäsitys, jäi analysointiprosessissa kategoriajärjestelmän ulkopuolelle, mutta halusimme kuitenkin antaa sille painoarvoa, sillä käsitys toistui aineistossa huomattavan monta kertaa. Opettajasidonnaisen käsityksen mukaan opettaja toteuttaa musiikkikasvatusta omien kiinnostuksen kohteidensa ja vahvuuksiensa pohjalta. Lomakkeen tulokset tukevat haastatteluaineiston tuloksia: tärkeänä pidettiin oppilaiden osallisuutta, myönteisen suhteen luomista musiikkiin ja musiikin roolia omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa. Vähiten tärkeänä musiikin opetuksen sisältönä pidettiin ohjelmistoa.
Koulumaailmassa käytetään termiä musiikin opetus mutta yliopistoissa käsitettä musiikkikasvatus. Erilaisten sanamuotojen käyttämistä tulisi yhtenäistää ristiriitaisuuksien välttämiseksi. Tutkimuksen tulosten perusteella tulevat musiikinopettajat painottavat musiikin opetuksessaan kasvatuksen merkitystä. Myös yliopistojen musiikin perus- ja aineopinnoissa tulisi painottaa kasvatuksellisuuden merkitystä musiikin opetuksessa.
Aineiston analysoinnissa noudatimme fenomenografista tutkimusotetta. Litteroidusta aineistosta etsittiin ensin merkitysyksikköjä, joista muodostettiin ensimmäisen tason kategorioita. Nämä kategoriat ryhmiteltiin sen jälkeen toisen tason kategorioiksi ja lopulta kolmannen tason kategorioiksi. Kolmannen tason kategoriat muodostavat tutkimuksen pääkäsityskategoriat, joissa yksittäiset käsitykset ovat yhdistyneet abstraktimmiksi käsitteiksi.
Tutkimuksen tuloksissa päädyimme kolmeen erilaiseen musiikkikasvatuskäsitykseen: sivistävä musiikin opetus, kasvattava musiikkikasvatus ja opettajasidonnainen musiikkikasvatus. Nämä kolme pääkäsityskategoriaa tiivistävät vastauksen tutkimuskysymykseemme. Sivistävä musiikin opetus painottaa sisältöjen sekä tietojen ja taitojen merkitystä. Kasvattava musiikkikasvatus puolestaan korostaa henkistä kehitystä ja toiminnallisuutta. Nämä kaksi käsitystä ovat rinnakkaisia suhteessa toisiinsa. Kolmas pääkäsityskategoria, opettajasidonnainen musiikkikasvatuskäsitys, jäi analysointiprosessissa kategoriajärjestelmän ulkopuolelle, mutta halusimme kuitenkin antaa sille painoarvoa, sillä käsitys toistui aineistossa huomattavan monta kertaa. Opettajasidonnaisen käsityksen mukaan opettaja toteuttaa musiikkikasvatusta omien kiinnostuksen kohteidensa ja vahvuuksiensa pohjalta. Lomakkeen tulokset tukevat haastatteluaineiston tuloksia: tärkeänä pidettiin oppilaiden osallisuutta, myönteisen suhteen luomista musiikkiin ja musiikin roolia omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa. Vähiten tärkeänä musiikin opetuksen sisältönä pidettiin ohjelmistoa.
Koulumaailmassa käytetään termiä musiikin opetus mutta yliopistoissa käsitettä musiikkikasvatus. Erilaisten sanamuotojen käyttämistä tulisi yhtenäistää ristiriitaisuuksien välttämiseksi. Tutkimuksen tulosten perusteella tulevat musiikinopettajat painottavat musiikin opetuksessaan kasvatuksen merkitystä. Myös yliopistojen musiikin perus- ja aineopinnoissa tulisi painottaa kasvatuksellisuuden merkitystä musiikin opetuksessa.