Mobiilikäyttöiset julkisen sektorin verkkopalvelut ja digitalisaatio : Tutkimus hirvi- ja suurpetotietojärjestelmiin liittyen
Murto, Kimmo (2018-05-30)
Mobiilikäyttöiset julkisen sektorin verkkopalvelut ja digitalisaatio : Tutkimus hirvi- ja suurpetotietojärjestelmiin liittyen
Murto, Kimmo
(30.05.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018060125100
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018060125100
Tiivistelmä
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman erääksi tavoitteeksi kirjattiin käyttäjälähtöisten, tuottavuutta ja tulostuksellisuutta lisäävien sekä ajasta ja paikasta riippumattomien digitaalisten palveluiden kehittäminen. Osana digitalisaatiota hallitusohjelma määritteli tavoitteeksi uuden liiketoiminnan edellytysten lisäämisen tietovarantoja ja avointa dataa hyödyntämällä. Ajasta ja paikasta riippumattomuus edellyttää palvelujen toimintaa mobiilipäätelaitteilla, kuten älypuhelimilla ja taulutietokoneilla, joiden yleistyminen ja samaan aikaan merkittävästi kasvanut mobiiliverkkojen kapasiteetti myös haja-asutusalueilla, on lisännyt mobiilipäätelaitteiden määrää entisestään.
Mobiilisovelluksia toteutetaan joko web-sovelluksina tai natiivisovelluksina. Näistä edellinen perustuu HTML5-standardiin ja sen oheistekniikoihin kuten JavaScriptohjelmointikieleen sekä CSS-tyylimäärittelyihin. Web-sovelluksissa koodi suoritetaan
mobiilipäätelaitteen selainmoottorissa. Natiivisovellus sen sijaan ladataan ja asennetaan käyttöjärjestelmä- eli ekosysteemikohtaisesta sovelluskaupasta, ja koodin suoritus tapahtuu suoraan mobiililaitteen käyttöjärjestelmän alaisuudessa. Websovellukset ovat teoriassa riippumattomia päätelaitteen ekosysteemistä, mutta ne eivät kykene täysin hyödyntämään kaikkia laitteen ominaisuuksia eivätkä toimi yhtä tehokkaasti kuin natiivisovellukset. Natiivisovellusten heikkoutena on erityisesti riippuvuus ekosysteemistä, jolloin sovellukset joudutaan erikseen ohjelmoimaan kaikille halutuille kohde-ekosysteemeille.
Tutkielmassa perehdytään maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kahden toimijan, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen yhteistyössä toteuttamiin uudistuksiin hirveen liittyvien tietojärjestelmien osalta, ja toisena case-esimerkkinä käydään lyhyesti läpi myös Luonnonvarakeskuksen suurpetohavainnoinnin järjestelmäkokonaisuutta, sillä molempiin kokonaisuuksiin liittyvää tietoa on kansalaisten nähtävissä kaikille avoimessa riistahavainnot.fi -palvelussa. Luonnonvarakeskuksen palvelut on toteutettu web-sovellustekniikalla, mutta Suomen riistakeskuksen palveluita on selainkäytön lisäksi mahdollista käyttää myös mobiililaitteille sovelluskaupasta maksuttomasti ladattavalla natiivisovelluksella.
Tässä tutkielmassa tehdyn tutkimuksen perusteella yhteistyönä toteutettu hirveen liittyvä sähköinen asiointipalvelukokonaisuus täyttää varsin hyvin hallitusohjelman digitalisaatiolle ja sähköiselle asioinnille asettamat vaatimukset. Toisaalta järjestelmiä edelleen kehittämällä, kuten suunnitteilla ja tekeillä onkin, digitalisaation menetelmin on saavutettavissa vielä lisähyötyjä.
Mobiilisovelluksia toteutetaan joko web-sovelluksina tai natiivisovelluksina. Näistä edellinen perustuu HTML5-standardiin ja sen oheistekniikoihin kuten JavaScriptohjelmointikieleen sekä CSS-tyylimäärittelyihin. Web-sovelluksissa koodi suoritetaan
mobiilipäätelaitteen selainmoottorissa. Natiivisovellus sen sijaan ladataan ja asennetaan käyttöjärjestelmä- eli ekosysteemikohtaisesta sovelluskaupasta, ja koodin suoritus tapahtuu suoraan mobiililaitteen käyttöjärjestelmän alaisuudessa. Websovellukset ovat teoriassa riippumattomia päätelaitteen ekosysteemistä, mutta ne eivät kykene täysin hyödyntämään kaikkia laitteen ominaisuuksia eivätkä toimi yhtä tehokkaasti kuin natiivisovellukset. Natiivisovellusten heikkoutena on erityisesti riippuvuus ekosysteemistä, jolloin sovellukset joudutaan erikseen ohjelmoimaan kaikille halutuille kohde-ekosysteemeille.
Tutkielmassa perehdytään maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kahden toimijan, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen yhteistyössä toteuttamiin uudistuksiin hirveen liittyvien tietojärjestelmien osalta, ja toisena case-esimerkkinä käydään lyhyesti läpi myös Luonnonvarakeskuksen suurpetohavainnoinnin järjestelmäkokonaisuutta, sillä molempiin kokonaisuuksiin liittyvää tietoa on kansalaisten nähtävissä kaikille avoimessa riistahavainnot.fi -palvelussa. Luonnonvarakeskuksen palvelut on toteutettu web-sovellustekniikalla, mutta Suomen riistakeskuksen palveluita on selainkäytön lisäksi mahdollista käyttää myös mobiililaitteille sovelluskaupasta maksuttomasti ladattavalla natiivisovelluksella.
Tässä tutkielmassa tehdyn tutkimuksen perusteella yhteistyönä toteutettu hirveen liittyvä sähköinen asiointipalvelukokonaisuus täyttää varsin hyvin hallitusohjelman digitalisaatiolle ja sähköiselle asioinnille asettamat vaatimukset. Toisaalta järjestelmiä edelleen kehittämällä, kuten suunnitteilla ja tekeillä onkin, digitalisaation menetelmin on saavutettavissa vielä lisähyötyjä.