Länsimaisen esoterian tutkimus Pohjoismaissa 2000-luvulla
Räsänen, Juuso (2018-05-31)
Länsimaisen esoterian tutkimus Pohjoismaissa 2000-luvulla
Räsänen, Juuso
(31.05.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018061926118
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018061926118
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani länsimaisen esoterian tieteellistä tutkimusta Pohjoismaissa
2000-luvulla. Länsimainen esoteria on monitahoinen käsite, johon yleisesti nähdään
sisältyvän suuntauksia, kuten gnostilaisuus, hermetismi, kristillinen mystiikka, kabbala,
teosofia ja niin sanotut ”okkulttiset tieteet”, joista tunnetuimmat ovat magia, astrologia ja
alkemia.
Länsimaisen esoterian tieteellinen tutkimus on kohtalaisen nuori tieteenalana, ja se on
käynyt läpi suurta muutosprosessia viimeisten vuosikymmenien aikana. Tutkimusalan
juuret ovat Britannian Exeterissä 1960-luvulla Frances Yatesin renessanssin hermetismin
historiografisessa tutkimuksessa, mutta ensimmäisen systemaattisen määritelmän
länsimaiselle esoterialle Ranskan Sorbonnessa teki Antoine Faivre. Faivre näki esoterian
olevan tietyt elementit täyttävä ajattelun muoto, joka on läsnä samankaltaisissa
kulttuurivirtauksissa. 1990-luvulla esoteriatutkimusta vei eteenpäin Wouter J. Hanegraaffin
alaisuudessa Amsterdamin yliopistossa toimiva osasto. Tutkimusalassa alkoi tapahtua
teoreettista muutosta 2000-luvulla, jolloin perinteisen historiografisen tutkimuksen rinnalle
syntyi teoreettisia lähestymistapoja, jotka mahdollistivat nykyaikaisen detraditionalistisen
tutkimuksen. Samoihin aikoihin esoteriatutkimus alkoi rantautua myös Pohjoismaihin,
jossa nykyään on aktiivinen tutkimusverkosto.
Teoreettisesti kytken tutkielman tiedon- ja tieteellisen tiedon sosiologiaan, jossa tietoa ja
tiedonmuodostamista tarkastellaan sosiaalisten prosessien kautta. On kiinnostavaa pohtia
abstraktin tieteellisen tiedon olemusta ja sitä, mitkä tekijät voivat vaikuttaa esimerkiksi
tietyn käsitteen tai tieteenalan syntyyn. Tutkimusmenetelmänä käytän luokittelevaa
menetelmää, jossa olen muodostanut 190 tieteellisen julkaisun aineistosta aiheluokituksia,
joiden avulla voidaan tarkastella sitä, minkälaista tutkimusta 2000-luvulla Pohjoismaissa
länsimaisesta esoteriasta on tehty.
2000-luvulla. Länsimainen esoteria on monitahoinen käsite, johon yleisesti nähdään
sisältyvän suuntauksia, kuten gnostilaisuus, hermetismi, kristillinen mystiikka, kabbala,
teosofia ja niin sanotut ”okkulttiset tieteet”, joista tunnetuimmat ovat magia, astrologia ja
alkemia.
Länsimaisen esoterian tieteellinen tutkimus on kohtalaisen nuori tieteenalana, ja se on
käynyt läpi suurta muutosprosessia viimeisten vuosikymmenien aikana. Tutkimusalan
juuret ovat Britannian Exeterissä 1960-luvulla Frances Yatesin renessanssin hermetismin
historiografisessa tutkimuksessa, mutta ensimmäisen systemaattisen määritelmän
länsimaiselle esoterialle Ranskan Sorbonnessa teki Antoine Faivre. Faivre näki esoterian
olevan tietyt elementit täyttävä ajattelun muoto, joka on läsnä samankaltaisissa
kulttuurivirtauksissa. 1990-luvulla esoteriatutkimusta vei eteenpäin Wouter J. Hanegraaffin
alaisuudessa Amsterdamin yliopistossa toimiva osasto. Tutkimusalassa alkoi tapahtua
teoreettista muutosta 2000-luvulla, jolloin perinteisen historiografisen tutkimuksen rinnalle
syntyi teoreettisia lähestymistapoja, jotka mahdollistivat nykyaikaisen detraditionalistisen
tutkimuksen. Samoihin aikoihin esoteriatutkimus alkoi rantautua myös Pohjoismaihin,
jossa nykyään on aktiivinen tutkimusverkosto.
Teoreettisesti kytken tutkielman tiedon- ja tieteellisen tiedon sosiologiaan, jossa tietoa ja
tiedonmuodostamista tarkastellaan sosiaalisten prosessien kautta. On kiinnostavaa pohtia
abstraktin tieteellisen tiedon olemusta ja sitä, mitkä tekijät voivat vaikuttaa esimerkiksi
tietyn käsitteen tai tieteenalan syntyyn. Tutkimusmenetelmänä käytän luokittelevaa
menetelmää, jossa olen muodostanut 190 tieteellisen julkaisun aineistosta aiheluokituksia,
joiden avulla voidaan tarkastella sitä, minkälaista tutkimusta 2000-luvulla Pohjoismaissa
länsimaisesta esoteriasta on tehty.