Holokaustin kieltäminen ja keskeiset argumentit II maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä länsimaissa
Nurmio, Petri (2018-06-05)
Holokaustin kieltäminen ja keskeiset argumentit II maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä länsimaissa
(05.06.2018)
Lataukset:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018061125644
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018061125644
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on holokaustin kieltäminen ja sen keskeiset argumentit. Tutkimuksessa käydään läpi ja selvitetään holokaustiin johtaneet tekijät ja miten holokausti on ollut mahdollinen, sekä miten kieltäjät perustelevat näkemyksiään. Työssä kysytään, missä määrin kieltäjät ovat oikeassa ja miten historiantutkimus suhtautuu argumentteihin. Tutkimuksen lähdeaineistona käytetään kieltäjien internetissä olevia kirjoituksia ja haastatteluja sekä tutkimuskirjallisuutta.
Holokaustin taustalla on kristillinen antisemitismi sekä 1800-luvun poliittinen ja kult-tuurinen antisemitismi. Tältä pohjalta syntyi radikaali antisemitismi, jonka keskeisiä ajatusmalleja olivat rotuteoriat ja sosiaalidarwinismi. Näiden pohjalle rakentui ajatus juutalaisista yhteiskunnan tuholaisina, loisina ja syöpäläisinä. Ajatusrakennelmaan liittyy olennaisesti idea rotuhygieniasta ja verenperinnön puhtaudesta. Lisäksi holokaustin kieltäjien argumentoinnissa keskeisellä sijalla on ajatus maailmanlaajuisesta juutalaisesta salaliitosta.
Holokaustin kieltämisen keskeisiä argumentteja ovat keskustelu natsien lopullisesta ratkaisusta ja tuhoamissuunnitelmasta. Kieltäjät ovat oikeassa siinä, että alussa niitä ei konkreettisesti ollut, mutta kiistattomasti voidaan osoittaa, että ne ovat olleet mukana natsien ideologiassa alusta asti. Toinen kieltäjien argumentti on keskitysleirien merkitys, olemassaolo sekä niiden toiminta. Kieltäjät ovat oikeassa siinä, että niiden merkitystä on liioiteltu ja todistusaineistoa on käytetty hyväksi tarkoitushakuisesti. Samaan ovat syyllistyneet myös kieltäjät. Yksi eniten keskustelua aiheuttanut asia on uhrien määrä ja kieltäjät oikeutetusti kyseenalaistavatkin uhrien lukumäärän. Kokonaisuuden kannalta ei kuitenkaan ole merkitystä kuoliko 6 000 000 vai 4 000 000. Lisäksi mielenkiintoinen ja huomioitava seikka on liittoutuneiden käyttäytyminen sodan aikana. On huomioitava, että kyseessä on inhimillinen katastrofi, jonka käsittäminen on vaikeaa.
Holokaustin kieltäjien argumentoinnissa on monia kiinnostavia yksityiskohtia ja voidaankin sanoa, että aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Olemme yhä liian lähellä voidaksemme tutkia aihetta täysin objektiivisesti. Tosiasia kuitenkin on, että natsit murhasivat miljoonia ihmisiä II maailmansodan aikana. Holokausti on yksi kansanmurha muiden joukossa ja meidän tuleekin muistaa, että ihmiskunnan ainoa vaihtoehto on ottaa menneisyyden tapahtumista opiksi.
Holokaustin taustalla on kristillinen antisemitismi sekä 1800-luvun poliittinen ja kult-tuurinen antisemitismi. Tältä pohjalta syntyi radikaali antisemitismi, jonka keskeisiä ajatusmalleja olivat rotuteoriat ja sosiaalidarwinismi. Näiden pohjalle rakentui ajatus juutalaisista yhteiskunnan tuholaisina, loisina ja syöpäläisinä. Ajatusrakennelmaan liittyy olennaisesti idea rotuhygieniasta ja verenperinnön puhtaudesta. Lisäksi holokaustin kieltäjien argumentoinnissa keskeisellä sijalla on ajatus maailmanlaajuisesta juutalaisesta salaliitosta.
Holokaustin kieltämisen keskeisiä argumentteja ovat keskustelu natsien lopullisesta ratkaisusta ja tuhoamissuunnitelmasta. Kieltäjät ovat oikeassa siinä, että alussa niitä ei konkreettisesti ollut, mutta kiistattomasti voidaan osoittaa, että ne ovat olleet mukana natsien ideologiassa alusta asti. Toinen kieltäjien argumentti on keskitysleirien merkitys, olemassaolo sekä niiden toiminta. Kieltäjät ovat oikeassa siinä, että niiden merkitystä on liioiteltu ja todistusaineistoa on käytetty hyväksi tarkoitushakuisesti. Samaan ovat syyllistyneet myös kieltäjät. Yksi eniten keskustelua aiheuttanut asia on uhrien määrä ja kieltäjät oikeutetusti kyseenalaistavatkin uhrien lukumäärän. Kokonaisuuden kannalta ei kuitenkaan ole merkitystä kuoliko 6 000 000 vai 4 000 000. Lisäksi mielenkiintoinen ja huomioitava seikka on liittoutuneiden käyttäytyminen sodan aikana. On huomioitava, että kyseessä on inhimillinen katastrofi, jonka käsittäminen on vaikeaa.
Holokaustin kieltäjien argumentoinnissa on monia kiinnostavia yksityiskohtia ja voidaankin sanoa, että aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Olemme yhä liian lähellä voidaksemme tutkia aihetta täysin objektiivisesti. Tosiasia kuitenkin on, että natsit murhasivat miljoonia ihmisiä II maailmansodan aikana. Holokausti on yksi kansanmurha muiden joukossa ja meidän tuleekin muistaa, että ihmiskunnan ainoa vaihtoehto on ottaa menneisyyden tapahtumista opiksi.