Isähahmot suomalaisissa lasten kuvakirjoissa 2000-luvulla
Riiheläinen, Nelli (2018-06-05)
Isähahmot suomalaisissa lasten kuvakirjoissa 2000-luvulla
Riiheläinen, Nelli
(05.06.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018061926125
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018061926125
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin 2000-luvulla julkaistuja kotimaisia lasten kuvakirjoja. Tutki-muksessa haluttiin selvittää: minkälaisia isähahmoja esiintyy suomalaisissa kuvakirjoissa 2000-luvulla? Laajan tutkimuskysymyksen rinnalle laadittiin kaksi tarkentaa apukysymystä: millaisia isätyyppejä aineistosta nousee esiin ja miten lasten ja isähahmojen väliset kiinty-myssuhdemallit ilmenevät aineistossa?
Laadullisen aineiston keruu aloitettiin syksyllä 2016. Apuna käytettiin Rauman ja Forssan kaupunkien kirjastojen palveluita. Aineiston laadulle asetettiin neljä kriteeriä: isähahmon tuli esiintyä kirjassa merkittävässä roolissa, kirjan piti olla lapsille tarkoitettu kuvakirja, kir-joittajan oltava suomalainen ja teos julkaistu 2000-luvulla. Tutkija teki lopulliset valinnat suuresta määrästä kuvakirjoja. Tarkan tarkastelun jälkeen tutkimukseen valikoitui kuusi kri-teerit täyttävää kuvakirjaa.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että isähahmojen kuvailu kotimaisissa kuvakirjois-sa 2000-luvulla on enimmäkseen positiivista. Kun isähahmoa ei ollut koskaan kohdattu, mutta tiedettiin hänen olevan joku tietystä rajatusta joukosta, rajoittui isähahmon kuvailu vain tämän ulkoisiin ominaisuuksiin. Negatiivinen kuvailu liittyi ohimenevään mielentilaan tai hetkelliseen reaktioon. Kävi myös ilmi, että kirjan aihe vaikuttaa selkeästi kuvailevien sanojen laatuun.
Tutkittaessa Huttusen (2000) laatimia isyyden tasoja, yksi aineiston kirja teki poikkeuksen. Muuten isähahmot edustivat aineistossa kaikkia kolmea tasoa. Vuoren (2004) luokittelua tutkittaessa todettiin, että viisi isähahmoa seitsemästä, eli noin 70 %, ovat joko tasa-arvoisia isiä tai hoivaavia isiä. Kaksi isähahmoa seitsemästä edustivat valintoja tekevää isä ja masku-liinista isää edusti yksi seitsemästä. Juvakkan ja Viljamaan (2000) mallin mukaan tehdyn luokittelun perusteella pehmoisiä sekä ajattelijaisiä oli kumpaakin yksi seitsemästä. Välinpi-tämätön isä ja kivaisä esiintyivät kahdessa seitsemästä. Kaksi isää seitsemästä olivat uraisiä
Viisi isähahmoa seitsemästä edustivat selkeästi turvallista kiintymysmallia. Kahdessa teok-sessa oli viitteitä turvattomaan kiintymyssuhteeseen. Lapsen ja isän välillä vallitseva turval-linen kiintymyssuhdemalli ilmeni selkeimmin lapsen ja isän välisessä vuorovaikutuksessa sekä dialogissa.
Asiasanat: lastenkirjallisuus, kuvakirjat, isyys, kasvatus, kiintymyssuhdeteoria, isätyypit
Laadullisen aineiston keruu aloitettiin syksyllä 2016. Apuna käytettiin Rauman ja Forssan kaupunkien kirjastojen palveluita. Aineiston laadulle asetettiin neljä kriteeriä: isähahmon tuli esiintyä kirjassa merkittävässä roolissa, kirjan piti olla lapsille tarkoitettu kuvakirja, kir-joittajan oltava suomalainen ja teos julkaistu 2000-luvulla. Tutkija teki lopulliset valinnat suuresta määrästä kuvakirjoja. Tarkan tarkastelun jälkeen tutkimukseen valikoitui kuusi kri-teerit täyttävää kuvakirjaa.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että isähahmojen kuvailu kotimaisissa kuvakirjois-sa 2000-luvulla on enimmäkseen positiivista. Kun isähahmoa ei ollut koskaan kohdattu, mutta tiedettiin hänen olevan joku tietystä rajatusta joukosta, rajoittui isähahmon kuvailu vain tämän ulkoisiin ominaisuuksiin. Negatiivinen kuvailu liittyi ohimenevään mielentilaan tai hetkelliseen reaktioon. Kävi myös ilmi, että kirjan aihe vaikuttaa selkeästi kuvailevien sanojen laatuun.
Tutkittaessa Huttusen (2000) laatimia isyyden tasoja, yksi aineiston kirja teki poikkeuksen. Muuten isähahmot edustivat aineistossa kaikkia kolmea tasoa. Vuoren (2004) luokittelua tutkittaessa todettiin, että viisi isähahmoa seitsemästä, eli noin 70 %, ovat joko tasa-arvoisia isiä tai hoivaavia isiä. Kaksi isähahmoa seitsemästä edustivat valintoja tekevää isä ja masku-liinista isää edusti yksi seitsemästä. Juvakkan ja Viljamaan (2000) mallin mukaan tehdyn luokittelun perusteella pehmoisiä sekä ajattelijaisiä oli kumpaakin yksi seitsemästä. Välinpi-tämätön isä ja kivaisä esiintyivät kahdessa seitsemästä. Kaksi isää seitsemästä olivat uraisiä
Viisi isähahmoa seitsemästä edustivat selkeästi turvallista kiintymysmallia. Kahdessa teok-sessa oli viitteitä turvattomaan kiintymyssuhteeseen. Lapsen ja isän välillä vallitseva turval-linen kiintymyssuhdemalli ilmeni selkeimmin lapsen ja isän välisessä vuorovaikutuksessa sekä dialogissa.
Asiasanat: lastenkirjallisuus, kuvakirjat, isyys, kasvatus, kiintymyssuhdeteoria, isätyypit