Luokkahuone fyysisenä oppimisympäristönä luokanopettajien kokemana ja pedagogisesti perusteltuna : Näkökulmina perinteinen yleisopetus ja vaihtoehtopedagogiikat
von Essen, Caroline; Yli-Junnila, Ilona (2018-06-08)
Luokkahuone fyysisenä oppimisympäristönä luokanopettajien kokemana ja pedagogisesti perusteltuna : Näkökulmina perinteinen yleisopetus ja vaihtoehtopedagogiikat
(08.06.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018062926696
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018062926696
Tiivistelmä
Fyysisen oppimisympäristön kehittäminen nykypäivää vastaavaksi nähdään monissa kouluissa tärkeänä, minkä vuoksi aiheen tutkiminen on ajankohtaista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville, minkälaisia fyysisiä oppimisympäristöjä oli yleisen perusopetuksen sekä vaihtoehtopedagogiikkojen eli montessori-, steiner- ja freinetpedagogiikkojen luokkahuoneissa. Lisäksi selvitettiin opettajien näkemyksiä omista luokkahuoneistaan sekä käytetyn pedagogiikan näkymistä luokan fyysisessä oppimisympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena on koota näkemyksiä eri pedagogiikkojen tarjoamista fyysisen oppimisympäristön rakenteista, ja tuoda näin tietoa luokanopettajille ja muille kiinnostuneille.
Tutkimuksen koulut edustivat perinteistä yleisopetusta sekä eri vaihtoehtopedagogiikoita eli freinet-, steiner- ja montessoripedagogiikkaa. Jokaisesta koulusta valikoitui kaksi opettajaa luokkahuoneineen, joten tutkimuskohteita oli yhteensä kahdeksan. Koska kyseessä ovat yksittäiset tapaukset, tutkimus edustaa laadullista tapaustutkimusta. Menetelminä käytettiin havainnointia ja haastattelua, ja aineisto kerättiin syksyllä 2017. Analyysissa hyödynnettiin sisällönanalyysia sekä aineistolähtöisesti että teoriasidonnaisesti.
Tutkimushetkellä luokkahuoneista kolme edusti perinteistä, neljä yhteistoiminnallista ja yksi ryhmätyön mahdollistavaa työtilaa. Luokkahuoneita tutkittiin opetussuunnitelman (2014) tilaratkaisuja koskevien laatukriteerien mukaan, joista muodostettiin kuusi teemaa. Materian osalta kalusteilla nähtiin olevan merkittävä rooli luokan muunneltavuuden kannalta, ja harva opettaja oli tyytyväinen luokkansa kaluste- ja varustetasoon. Luokkatilan organisoinnin ja koetun tilan nähtiin olevan toistensa osatekijöitä. Terveellisyyteen vaikuttavat tekijät olivat pääasiassa rakenteellisia elementtejä, joihin yksittäisen opettajan on vaikea vaikuttaa. Kaikki opettajat pyrkivät kestävän kehityksen huomioimiseen luokkahuoneissaan, mutta sen konkreettisuus jäi pintapuoliseksi. Turvallisuuden osalta opettajat nostivat esiin eri näkökulmia, kuten rakenteelliset puitteet ja ulkopuoliset tekijät.
Vastauksissa korostui opettajien vapaus muokata luokkahuoneitaan tarpeiden mukaan. Muunneltavuus nähtiin tärkeänä, vaikka resurssit koettiinkin usein puutteellisiksi. Fyysisen oppimisympäristön rakentumisen oleellisiksi tekijöiksi nousivat oppilaslähtöisyys, oppimisen tukeminen sekä yhdessä oppiminen. Vaikka harva opettaja oli täysin tyytyväinen luokkansa fyysiseen oppimisympäristöön, kokivat he kuitenkin sen mahdollistavan hyvin käytetyn pedagogiikan. Lisäksi oppimisympäristöä pyrittiin laajentamaan luokkahuoneen ulkopuolelle.
Tutkimuksen koulut edustivat perinteistä yleisopetusta sekä eri vaihtoehtopedagogiikoita eli freinet-, steiner- ja montessoripedagogiikkaa. Jokaisesta koulusta valikoitui kaksi opettajaa luokkahuoneineen, joten tutkimuskohteita oli yhteensä kahdeksan. Koska kyseessä ovat yksittäiset tapaukset, tutkimus edustaa laadullista tapaustutkimusta. Menetelminä käytettiin havainnointia ja haastattelua, ja aineisto kerättiin syksyllä 2017. Analyysissa hyödynnettiin sisällönanalyysia sekä aineistolähtöisesti että teoriasidonnaisesti.
Tutkimushetkellä luokkahuoneista kolme edusti perinteistä, neljä yhteistoiminnallista ja yksi ryhmätyön mahdollistavaa työtilaa. Luokkahuoneita tutkittiin opetussuunnitelman (2014) tilaratkaisuja koskevien laatukriteerien mukaan, joista muodostettiin kuusi teemaa. Materian osalta kalusteilla nähtiin olevan merkittävä rooli luokan muunneltavuuden kannalta, ja harva opettaja oli tyytyväinen luokkansa kaluste- ja varustetasoon. Luokkatilan organisoinnin ja koetun tilan nähtiin olevan toistensa osatekijöitä. Terveellisyyteen vaikuttavat tekijät olivat pääasiassa rakenteellisia elementtejä, joihin yksittäisen opettajan on vaikea vaikuttaa. Kaikki opettajat pyrkivät kestävän kehityksen huomioimiseen luokkahuoneissaan, mutta sen konkreettisuus jäi pintapuoliseksi. Turvallisuuden osalta opettajat nostivat esiin eri näkökulmia, kuten rakenteelliset puitteet ja ulkopuoliset tekijät.
Vastauksissa korostui opettajien vapaus muokata luokkahuoneitaan tarpeiden mukaan. Muunneltavuus nähtiin tärkeänä, vaikka resurssit koettiinkin usein puutteellisiksi. Fyysisen oppimisympäristön rakentumisen oleellisiksi tekijöiksi nousivat oppilaslähtöisyys, oppimisen tukeminen sekä yhdessä oppiminen. Vaikka harva opettaja oli täysin tyytyväinen luokkansa fyysiseen oppimisympäristöön, kokivat he kuitenkin sen mahdollistavan hyvin käytetyn pedagogiikan. Lisäksi oppimisympäristöä pyrittiin laajentamaan luokkahuoneen ulkopuolelle.