KOULURUOKAILUN KASVATUKSELLINEN TEHTÄVÄ : Esi- ja alkuopetuksen opettajien näkemyksiä kouluruokailussa opittavista taidoista
Lähdesmäki, Eveliina; Lahti-Demir, Hannariikka (2017-12-15)
KOULURUOKAILUN KASVATUKSELLINEN TEHTÄVÄ : Esi- ja alkuopetuksen opettajien näkemyksiä kouluruokailussa opittavista taidoista
(15.12.2017)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801111263
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801111263
Tiivistelmä
Tässä työssä tutkittiin opettajien näkemyksiä kouluruokailuun liittyen ja selvitettiin, millaisena opettajat näkevät roolinsa ruokailutilanteessa sekä mitkä kasvatukselliset näkökulmat ruokailussa korostuvat. Lisäksi tutkimus pyrki selvittämään, mitä taitoja oppilaat pääsevät ruokailutilanteessa harjoittelemaan ja miten ne heijastuvat muuhun koulutyöhön. Tutkimusjoukko koostui kolmen länsisuomalaisen kunnan esi- ja alkuopetuksen opettajista (N=14) ja heille jokaiselle lähetettiin sama kyselylomake, joka sisälsi avoimia ja strukturoituja kysymyksiä. Laadullisen tutkimuksen aineiston analyysissä hyödynnettiin sisällönanalyysiä ja diskurssianalyysiä.
Työn tuloksista kävi ilmi, että opettajan rooli ruokailussa on moninainen. Kyselyyn vastanneista opettajista lähes kaikki (N=13) kokivat olevansa esimerkkeinä ruokailutilanteessa. Myös kasvattajan (N=12) ja opettajan (N=9) roolit olivat vastauksissa hyvin näkyvässä osassa. Rooleihin liittyvistä kasvatuksellisista tehtävistä opettajat painottivat tapakasvatusta, ravitsemuskasvatusta ja terveyskasvatusta. Useassa vastauksessa sosiaaliset suhteet, täysipainoisen ravinnon koostaminen ja äänenkäyttö nousivat osaksi esimerkkejä. Kyselyyn vastanneet opettajat näkivät yhteyksiä ruokailussa opittavien taitojen ja muun koulutyön sekä arkielämän välillä. Esi- ja perusopetuksen tämän hetken opetussuunnitelmissa korostuvat lasten vaikuttaminen ja osallisuus, mutta ruokailuun liittyen vain muutamassa tutkimukseen osallistuneessa koulussa (N=5) oppilaat pääsivät vaikuttamaan koululounaaseen ja ruokailuympäristöön.
Kouluruokailua on viime vuosina tutkittu jonkin verran ja usein kohteena ovat olleet oppilaat. Tutkimuksissa on tarkasteltu lasten asenteita ruokaan ja ruokailuun liittyen sekä selvitetty heidän ruokailutottumuksiaan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kouluruokailutilannetta kokonaisvaltaisesti ja pohditaan, täyttyvätkö ruokailulle asetetut tavoitteet konkreettisesti käytännössä. Kouluruokailua tulee kehittää jatkuvasti muuttuvat tarpeet huomioiden.
Avainkäsitteet: kouluruokailu, ravitsemus- ja tapakasvatus, lapsilähtöisyys, osallistaminen, sisällönanalyysi
Työn tuloksista kävi ilmi, että opettajan rooli ruokailussa on moninainen. Kyselyyn vastanneista opettajista lähes kaikki (N=13) kokivat olevansa esimerkkeinä ruokailutilanteessa. Myös kasvattajan (N=12) ja opettajan (N=9) roolit olivat vastauksissa hyvin näkyvässä osassa. Rooleihin liittyvistä kasvatuksellisista tehtävistä opettajat painottivat tapakasvatusta, ravitsemuskasvatusta ja terveyskasvatusta. Useassa vastauksessa sosiaaliset suhteet, täysipainoisen ravinnon koostaminen ja äänenkäyttö nousivat osaksi esimerkkejä. Kyselyyn vastanneet opettajat näkivät yhteyksiä ruokailussa opittavien taitojen ja muun koulutyön sekä arkielämän välillä. Esi- ja perusopetuksen tämän hetken opetussuunnitelmissa korostuvat lasten vaikuttaminen ja osallisuus, mutta ruokailuun liittyen vain muutamassa tutkimukseen osallistuneessa koulussa (N=5) oppilaat pääsivät vaikuttamaan koululounaaseen ja ruokailuympäristöön.
Kouluruokailua on viime vuosina tutkittu jonkin verran ja usein kohteena ovat olleet oppilaat. Tutkimuksissa on tarkasteltu lasten asenteita ruokaan ja ruokailuun liittyen sekä selvitetty heidän ruokailutottumuksiaan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kouluruokailutilannetta kokonaisvaltaisesti ja pohditaan, täyttyvätkö ruokailulle asetetut tavoitteet konkreettisesti käytännössä. Kouluruokailua tulee kehittää jatkuvasti muuttuvat tarpeet huomioiden.
Avainkäsitteet: kouluruokailu, ravitsemus- ja tapakasvatus, lapsilähtöisyys, osallistaminen, sisällönanalyysi