Luokanopettajaopiskelijoiden suomi toisena kielenä -opettamisen valmiuksien kehittyminen

Abstract

Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen tarve on maahanmuuton vauhdittumisen ja PISA-tulosten heikentymisen myötä kasvanut, ja se on huomioitu entistä selkeämmin myös uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POPS 2014). S2-opetuksen kehittäminen on asettanut uusia haasteita opettajankoulutukselle, sillä monikielisen luokan opettaminen edellyttää opettajilta yhä parempaa kielitietoisuutta. Vaikka virallisesti luokanopettaja on koulutukseltaan kelpoinen opettamaan S2-määrää omalle luokalleen, opettajaopiskelijat kokevat taitonsa opettaa monikielistä luokkaa riittämättömiksi. Jotta S2-oppijoiden tasa-arvoinen koulutus pystyttäisiin takaamaan tulevaisuudessakin, on monikulttuuristumisen asettamiin haasteisiin pyrittävä vastaamaan entistä paremmin. (Acquah 2015.)

Tutkimme pro gradu -tutkielmassamme kandidaatintutkintonsa loppuvaiheessa olevien luokanopettajaopiskelijoiden koettuja valmiuksia tukea S2-oppijoita. Tutkimuksessa on sekä poikittais- että pitkittäistutkimuksen piirteitä: keskitymme tarkastelemaan tilannetta alemman korkeakoulututkinnon lopussa, mutta huomioimme myös valmiuksien kehittymisen opintojen aikana. Lisäksi tutkimme koulutuksen kehitysmahdollisuuksia opiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimusaineisto sisälsi sekä määrällistä että laadullista tietoa, jota käsiteltiin monimenetelmällisesti.

Tulokset tukivat aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että opiskelijat kokivat vielä kandidaatintutkintonsa loppuvaiheessa epävarmuutta taidoistaan tukea S2-oppijoita. Valmiudet olivat kuitenkin kehittyneet tähänastisten opintojen aikana erityisesti käytännön opetusharjoitteluissa. Puutteita koettiin etenkin S2-opetukseen liittyvän teoriatiedon käytäntöön soveltamisessa. Jotta luokanopettajan koulutus pystyisi paremmin vastaamaan todellisen työn osaamisvaatimuksiin, tulisi jo kandidaatintutkinnon opintoja kehittää niin, että myös luento- ja seminaarikursseilla käsiteltäisiin S2-pedagogiikkaa. Kaikissa Suomen luokanopettajan koulutuksissa ei tarjota kielitietoisuuteen tai monikulttuurisuuteen liittyviä kursseja pakollisina tutkintoon sisältyvinä suorituksina, minkä vuoksi tutkimuksemme käytäntöön soveltaminen onkin juuri nyt ajankohtaista.