Motivoiko luokkahuone? : 5. luokan oppilaiden kokemuksia fyysisestä luokkahuonetilasta ja teknologisista oppimisvälineistä tavoiteorientaatioiden näkökulmasta
Tyni, Kaisa (2018-01-15)
Motivoiko luokkahuone? : 5. luokan oppilaiden kokemuksia fyysisestä luokkahuonetilasta ja teknologisista oppimisvälineistä tavoiteorientaatioiden näkökulmasta
(15.01.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802083253
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802083253
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia 5. luokan oppilaiden kokemuksia fyysisestä luokkahuonetilasta ja teknologisista oppimisvälineistä tavoiteorientaatioiden näkökulmasta. Työssä tutkittiin kahden varsinaissuomalaisen koulun 5. luokan oppilaita, jotka opiskelivat erilaisissa luokkahuonetiloissa. Tutkimusryhmän oppilaat aloittivat opiskelun syksyllä 2016 uudessa fyysisessä ja teknologisessa luokkahuonetilassa. Verrokkiryhmän oppilaat opiskelivat perinteisemmässä luokkahuonetilassa. Tutkimusaineistoa kerättiin kyselylomakkeella syys- ja kevätlukukaudella, jolloin voitiin verrata oppilaiden luokkahuonetilan ja teknologisten oppimisvälineiden kokemusten kehitystä puolen vuoden aikana.
Tutkimuksen teoriaosuudessa määriteltiin, mitä tarkoitetaan fyysisellä ja teknologisella oppimisympäristöllä. Fyysinen oppimisympäristö koostuu kaikista koulun fyysisistä tiloista, jotka tukevat oppilaiden oppimista ja vuorovaikutusta. Teknologisella oppimisympäristöllä tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen hyödyntämistä oppimisen edistämisessä ja tukemisessa esimerkiksi teknologisilla laitteilla, sähköisillä materiaaleilla, verkossa olevilla peleillä tai sosiaalisilla mediaympäristöillä. Teoriaosuudessa perehdyttiin myös motivaatioon, jolla tarkoitetaan oppilaan tavoitteita tiettyihin päämääriin oppimis- ja suoritustilanteissa. Motivaatio voidaan jakaa eri tavoiteorientaatioihin kuten oppimis-, suoritus- ja välttämisorientaatioon.
Tutkimusaineisto (N=86) kerättiin oppilailta ensin kyselylomakkeella, jonka jälkeen oppilaille tehtiin haastattelut. Tutkimusryhmästä (n=48) ja verrokkiryhmästä (n=38) haastateltiin neljää oppilasta, eli yhteensä haastateltavia oli kahdeksan oppilasta kummastakin koulusta. Aineistonkeruu suoritettiin kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Aineiston analyysivaiheessa kyselylomakkeen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja haastattelujen sisällöllinen aines luokiteltiin teemojen perusteella.
Tutkimustulosten mukaan tutkittavat ryhmät olivat tyytyväisiä omaan fyysiseen ja teknologiseen luokkahuonetilaansa niin kyselylomakkeen vastausten kuin myös haastattelujen perusteella. Tutkimusryhmän keskiarvot luokkahuonetilan ja teknologisten oppimisvälineiden kokemisessa olivat hieman korkeammat kuin verrokkiryhmällä. Oppilaiden motivaatiosta muodostettiin kolme tavoiteorientaatioryhmää, ja näiden ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin luokkahuonetilan ja teknologisten oppimisvälineiden kokemisessa. Eri tavoiteorientaatioryhmien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta yleisesti ottaen kokemukset olivat luokkahuonetilaa ja teknologisia oppimisvälineitä suosivia. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa kehittämällä kouluille erilaisia oppimisympäristöratkaisuja. Tutkimus antaa myös opettajalle vinkkejä siitä, miten hyödyntää luokkahuonetiloja eri tavoiteorientaatioihin suuntautuneiden oppilaiden kohdalla.
Tutkimuksen teoriaosuudessa määriteltiin, mitä tarkoitetaan fyysisellä ja teknologisella oppimisympäristöllä. Fyysinen oppimisympäristö koostuu kaikista koulun fyysisistä tiloista, jotka tukevat oppilaiden oppimista ja vuorovaikutusta. Teknologisella oppimisympäristöllä tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen hyödyntämistä oppimisen edistämisessä ja tukemisessa esimerkiksi teknologisilla laitteilla, sähköisillä materiaaleilla, verkossa olevilla peleillä tai sosiaalisilla mediaympäristöillä. Teoriaosuudessa perehdyttiin myös motivaatioon, jolla tarkoitetaan oppilaan tavoitteita tiettyihin päämääriin oppimis- ja suoritustilanteissa. Motivaatio voidaan jakaa eri tavoiteorientaatioihin kuten oppimis-, suoritus- ja välttämisorientaatioon.
Tutkimusaineisto (N=86) kerättiin oppilailta ensin kyselylomakkeella, jonka jälkeen oppilaille tehtiin haastattelut. Tutkimusryhmästä (n=48) ja verrokkiryhmästä (n=38) haastateltiin neljää oppilasta, eli yhteensä haastateltavia oli kahdeksan oppilasta kummastakin koulusta. Aineistonkeruu suoritettiin kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Aineiston analyysivaiheessa kyselylomakkeen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja haastattelujen sisällöllinen aines luokiteltiin teemojen perusteella.
Tutkimustulosten mukaan tutkittavat ryhmät olivat tyytyväisiä omaan fyysiseen ja teknologiseen luokkahuonetilaansa niin kyselylomakkeen vastausten kuin myös haastattelujen perusteella. Tutkimusryhmän keskiarvot luokkahuonetilan ja teknologisten oppimisvälineiden kokemisessa olivat hieman korkeammat kuin verrokkiryhmällä. Oppilaiden motivaatiosta muodostettiin kolme tavoiteorientaatioryhmää, ja näiden ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin luokkahuonetilan ja teknologisten oppimisvälineiden kokemisessa. Eri tavoiteorientaatioryhmien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta yleisesti ottaen kokemukset olivat luokkahuonetilaa ja teknologisia oppimisvälineitä suosivia. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa kehittämällä kouluille erilaisia oppimisympäristöratkaisuja. Tutkimus antaa myös opettajalle vinkkejä siitä, miten hyödyntää luokkahuonetiloja eri tavoiteorientaatioihin suuntautuneiden oppilaiden kohdalla.