Opettajaopiskelijoiden käsitykset Älykkäät tuotteet ja ohjelmointi -kurssista
Kinnunen, Johan; Kuosa, Mikael (2017-12-22)
Opettajaopiskelijoiden käsitykset Älykkäät tuotteet ja ohjelmointi -kurssista
(22.12.2017)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801111282
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801111282
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä tulevilla käsityön aineenopettajilla on Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön Älykkäät tuotteet ja ohjelmointi -kurssista. Selvitimme opiskelijoiden asennetta, motivaatiota ja käsityksiä oppisisällöistä. Asenteen rajasimme kognitiiviseen, affektiiviseen ja behavioraaliseen osa-alueeseen. Motivaation rajasimme sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Oppisisällöt kattoivat tutkielmassamme opiskelijoiden käsitykset omista sisällönhallintataidoistaan sekä opiskelijoiden käsitykset kurssin sisällöstä.
Tutkimusmenetelmä oli fenomenografinen. Keräsimme aineiston haastattelulomakkeella keväällä 2017. Kohdejoukko (n=28) koostui toisen vuosikurssin käsityön aineenopettajaopiskelijoista.
Tutkielman tuloksista käy ilmi, että asenteesta, motivaatiosta ja oppisisällöstä muodostui erilaisia käsityksiä. Asenteen osalta opiskelijoiden käsitykset voitiin jakaa neljään tyyppiin: innokkaat, positiivisen asenteen omaavat, negatiivisen asenteen omaavat ja ei kiinnostuneet. Asenne vaikutti keskeisellä tavalla opiskelijan motivaatioon ja siten kurssin aihealueiden oppimiseen. Positiivisen asenteen ja sisäisen motivaation omaavat opiskelijat saivat kurssilta hyvät sisällönhallintataidot. Asenteen ollessa negatiivinen ja motivaation ollessa ulkoista, opiskelijan sisällönhallintataidot jäivät heikoiksi. Asenteeseen vaikuttivat keskeisesti opiskelijoiden aiemmat kokemukset kurssin aihepiireihin liittyen ja kokemukset kurssin sisältöjen hyödyllisyydestä.
Kurssin sisällöistä ohjelmointi koettiin haastavimmaksi. Opiskelijat kokivat, että vaikeisiin ohjelmointitehtäviin edettiin liian nopeasti. Opiskelijoiden yleinen kokemus oli, etteivät he oppineet kurssin aikana sellaisia valmiuksia, joilla olisi uskonut pystyvänsä opettaa ohjelmointia tulevassa työssään.
Toimenpide-ehdotuksenamme kurssin sisällöt tulisi sovittaa vaativuustasoltaan lähemmäksi opiskelijoiden osaamistasoa. Ohjelmoinnin perusteet tulisi olla hallussa ennen vaikeampiin asioihin menemistä. Lisäksi kurssi tulisi järjestää yhtäjaksoisesti siten, että liian pitkiä taukoja kurssin aikana ei olisi, jolloin opitut asiat pysyisivät paremmin mielessä aina seuraavaan opetuskertaan asti.
Tutkimusmenetelmä oli fenomenografinen. Keräsimme aineiston haastattelulomakkeella keväällä 2017. Kohdejoukko (n=28) koostui toisen vuosikurssin käsityön aineenopettajaopiskelijoista.
Tutkielman tuloksista käy ilmi, että asenteesta, motivaatiosta ja oppisisällöstä muodostui erilaisia käsityksiä. Asenteen osalta opiskelijoiden käsitykset voitiin jakaa neljään tyyppiin: innokkaat, positiivisen asenteen omaavat, negatiivisen asenteen omaavat ja ei kiinnostuneet. Asenne vaikutti keskeisellä tavalla opiskelijan motivaatioon ja siten kurssin aihealueiden oppimiseen. Positiivisen asenteen ja sisäisen motivaation omaavat opiskelijat saivat kurssilta hyvät sisällönhallintataidot. Asenteen ollessa negatiivinen ja motivaation ollessa ulkoista, opiskelijan sisällönhallintataidot jäivät heikoiksi. Asenteeseen vaikuttivat keskeisesti opiskelijoiden aiemmat kokemukset kurssin aihepiireihin liittyen ja kokemukset kurssin sisältöjen hyödyllisyydestä.
Kurssin sisällöistä ohjelmointi koettiin haastavimmaksi. Opiskelijat kokivat, että vaikeisiin ohjelmointitehtäviin edettiin liian nopeasti. Opiskelijoiden yleinen kokemus oli, etteivät he oppineet kurssin aikana sellaisia valmiuksia, joilla olisi uskonut pystyvänsä opettaa ohjelmointia tulevassa työssään.
Toimenpide-ehdotuksenamme kurssin sisällöt tulisi sovittaa vaativuustasoltaan lähemmäksi opiskelijoiden osaamistasoa. Ohjelmoinnin perusteet tulisi olla hallussa ennen vaikeampiin asioihin menemistä. Lisäksi kurssi tulisi järjestää yhtäjaksoisesti siten, että liian pitkiä taukoja kurssin aikana ei olisi, jolloin opitut asiat pysyisivät paremmin mielessä aina seuraavaan opetuskertaan asti.