Opettajien ammatillinen minäkäsitys ja opetuksen toteutustavat esiopetuksen valmistavassa opetuksessa
Nummelin, Matilda (2018-01-19)
Opettajien ammatillinen minäkäsitys ja opetuksen toteutustavat esiopetuksen valmistavassa opetuksessa
(19.01.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802053116
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802053116
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen ammatillinen minäkäsitys valmistavaa opetusta esiopetuksessa Turun kaupungissa lukuvuonna 2015–2016 toteuttaneilla lastentarhanopettajilla on. Lisäksi tutkimuksessa kerättiin tietoja valmistavan opetuksen toteutustavoista ja siitä, miten opettajan haluaisivat kehittää valmistavaa opetusta.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaus tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin sähköpostitse välitetyllä Webropol-kyselyllä. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällön analyysia. Tutkimusjoukkoon kuuluvat kaikki ne lastentarhanopettajat, joiden ryhmässä oli valmistavan opetuksen oppilaita sekä valmistavaan opetukseen resursoidut lastentarhanopettajat lukukaudella 2015–2016. Yhteensä tutkimusjoukkoon kuuluvista 20 henkilöstä 12 vastasi kyselyyn. Vastaajista kahdeksan oli ryhmässä toimivia lastentarhanopettajia ja neljä valmistavaan opetukseen resursoituja lastentarhanopettajia.
Tutkimuksessa selvisi, että ryhmissä toimivilla lastentarhanopettajilla on kohtalaisen positiivinen ammatillinen minäkäsitys. Koulutustaustalla ja työkokemuksella ei tässä tutkimuksessa ollut vaikutusta ryhmässä toimivien lastentarhanopettajien minäkäsitykseen. Valmistavaan opetukseen resursoiduilla lastentarhanopettajilla oli kuitenkin ryhmissä toimivia lastentarhanopettajia positiivisempi ammatillinen minäkäsitys. Lisäksi he olivat halukkaampia kouluttautumaan ja kehittämään itseään.
Valmistavan opetuksen toteutustavat Turun kaupungin esiopetuksessa olivat kohtalaisen yhtenäiset. Kaikki vastaajat mainitsivat toteutustapana valmistavaan opetukseen resursoidun lastentarhanopettajan pitämät opetustuokiot. Lisäksi esiin nousi viisi muuta toteutustapaa.
Myös valmistavan opetuksen kehitysehdotuksissa korostuivat muutamat asiat. Omassa ja oman ryhmän toiminnassa haluttiin kehittää arjen toimintaa ja suunnitelmallisuutta. Kunnan tasolla kehitystä toivottiin etenkin valmistavaan opetukseen resursoitujen opettajien resursointiin, yleisesti valmistavan opetuksen resursseihin sekä valmistavan opetuksen ryhmien ryhmäkokoihin.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaus tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin sähköpostitse välitetyllä Webropol-kyselyllä. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällön analyysia. Tutkimusjoukkoon kuuluvat kaikki ne lastentarhanopettajat, joiden ryhmässä oli valmistavan opetuksen oppilaita sekä valmistavaan opetukseen resursoidut lastentarhanopettajat lukukaudella 2015–2016. Yhteensä tutkimusjoukkoon kuuluvista 20 henkilöstä 12 vastasi kyselyyn. Vastaajista kahdeksan oli ryhmässä toimivia lastentarhanopettajia ja neljä valmistavaan opetukseen resursoituja lastentarhanopettajia.
Tutkimuksessa selvisi, että ryhmissä toimivilla lastentarhanopettajilla on kohtalaisen positiivinen ammatillinen minäkäsitys. Koulutustaustalla ja työkokemuksella ei tässä tutkimuksessa ollut vaikutusta ryhmässä toimivien lastentarhanopettajien minäkäsitykseen. Valmistavaan opetukseen resursoiduilla lastentarhanopettajilla oli kuitenkin ryhmissä toimivia lastentarhanopettajia positiivisempi ammatillinen minäkäsitys. Lisäksi he olivat halukkaampia kouluttautumaan ja kehittämään itseään.
Valmistavan opetuksen toteutustavat Turun kaupungin esiopetuksessa olivat kohtalaisen yhtenäiset. Kaikki vastaajat mainitsivat toteutustapana valmistavaan opetukseen resursoidun lastentarhanopettajan pitämät opetustuokiot. Lisäksi esiin nousi viisi muuta toteutustapaa.
Myös valmistavan opetuksen kehitysehdotuksissa korostuivat muutamat asiat. Omassa ja oman ryhmän toiminnassa haluttiin kehittää arjen toimintaa ja suunnitelmallisuutta. Kunnan tasolla kehitystä toivottiin etenkin valmistavaan opetukseen resursoitujen opettajien resursointiin, yleisesti valmistavan opetuksen resursseihin sekä valmistavan opetuksen ryhmien ryhmäkokoihin.